Spondan omistukseen hiljattain siirtynyt Fennia-kortteli on saanut nimensä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hotelli- ja ravintolarakennuksen mukaan. Rakennuksessa aikoinaan toimineen hotellin nosti maineeseen Ruotsista suomalaistunut Edvard Jonssonin.
Fennia-rakennus on maineikkaan arkkitehtitoimiston Grahn, Hedman & Wasastjernan käsialaa ja edustaa tyylisuunnaltaan wieniläistä barokkia. Hotellin perusti aikanaan vaikutusvaltainen joukko kulttuurivaikuttajia ja kauppiaita, muun muassa Esplanadin ravintoloitsija Josef Volontis ja oluttehtailija Paul Sinebrychoff.
Hotelli Fennia avasi ovensa 1899, mutta sen taloudellinen menestys jäi vaatimattomaksi ennen omistajavaihdosta kymmenen vuotta myöhemmin. Ohjaksiin astui vuonna 1909 ruotsalainen ravintoloitsija Karl Edvard Jonsson (1857–1931), joka aloitti Fennian loistokauden. Hän nimesi uudistamansa hotellin mahtipontisesti Grand Hotel Fenniaksi.
Ravintolaruhtinaana Suomessa
Jonsson oli tunnettu hotelli- ja ravintola-alalla jo ennen astumistaan Fennian johtoon. Hänen uransa alkutaipaleesta Ruotsissa ei ole juurikaan tietoa, mutta Suomen maaperällä Jonssonin liikemiestaidot herättivät huomiota jo vuosia ennen Fennian voittokulkua.
Ennen tuloaan Helsinkiin Jonsson johti Turisthotelletia, joka tunnettiin Savonlinnan huvielämän keskuksena. Kekseliäisyydellä ja uudistetulla ohjelmatarjonnalla Jonsson luotsasi ravintolansa menestykseen.
Kerrotaan, että Turisthotelletin juhlatilaisuuksissa pöydät suorastaan notkuivat erikoisia herkkuja, kuten karhupihvejä. Kaupunkilaiset olivat lumoutuneita paikan ylellisyydestä ja hotellin tuotot sen mukaisia.
Mahtipontinen debyytti
Ravintoloitsija Jonssonin debyytti Fennian uutena omistajana vuonna 1909 oli odotetusti mahtipontinen. Hotellin uusi, loistokas nimi oli vain ensi askel: rakennuksen arkkitehtuuria uusittiin rajusti, ja sisustus sai sekin uuden ilmeen.
Vanha keittiö muuntui talvipuutarhaksi. Jarl Eklundin suunnittelemaan talvipuutarhaan asennettiin pyramidinmuotoinen lasikatto, jonka alapuolelle sijoitettiin suihkukaivo. Suihkukaivon vesi nostatettiin parhaimmillaan jopa kahdeksan metrin korkeuteen.
Ylellisestä talvipuutarhasta, jota myöhemmin vielä laajennettiin, tuli nopeasti Helsingin seurapiirien suosima kohtauspaikka.
Henkeä salpaavaa loistoa
Grand Hotel Fennian virallisia avajaisia vietettiin tammikuun lopulla vuonna 1909, ja uuden hotellin loistokkuus sai avajaisvieraat haukkomaan henkeä. Keskiössä tilaa koristi tuo taianomainen suihkulähde, joka välkehti sateenkaaren kaikissa väreissä.
Tilaisuuteen oli palkattu 157 tarjoilijaa, jotka tummanvihreisiin frakkeihin sonnustautuneina pujottelivat ketterästi pöytien välissä kuuluisan Simon Steinbergin säestäessä iltaa orkesterinsa kanssa.
Hohdokkaasta alkulaukauksesta huolimatta monet kaupunkilaiset suhtautuivat Jonssonin projektiin jokseenkin epäilevästi, ja historian pelättiin toistavan itseään: rakennuksen kymmenvuotisen historian aikana moni talossa toiminut yritys oli ajautunut lyhyessä ajassa konkurssiin. Mutta Fennia onnistui kääntämään tuulen suunnan ja palauttamaan rakennuksen hyvän maineen.
Sylvin kuvauspaikkana
Jonsson oli taitava käsittelemään julkisuutta. Eräs tunnetuimmista projekteista, johon Jonsson osallistui, oli Minna Canthin näytelmään Sylvi pohjautuvan elokuvan kuvaukset Fennian katolla heinäkuussa 1911.
Itse tilavuokrasta saadut tulot eivät suoranaisesti lihottaneet Jonssonin kukkaroa, sillä omistaja ei laskuttanut tuotantoyhtiöltä kummoisia summia. Projektin saavuttama mittava julkisuus sen sijaan poiki voittoja myös Jonssonille.
Kunnianhimoisena liikemiehenä Jonsson saavutti vaikutusvaltaisen aseman pääkaupungin kulttuurielämässä. Vuonna 1912 ravintoloitsija laajensi liiketoimintaansa Kaivohuoneelle. Hän vuokrasi tilat Helsingin kaupungilta ja kunnostutti ne arkkitehti D.W. Frölander-Ulfin johdolla.
Vuonna 1917 Jonsson pyöritti Svenska Teaternin tiloissa Oopperakellaria ja vuoteen 1918 mennessä myös hotelli Kämp kuului Jonssonin imperiumiin.
Viihdettä Grand Hotel Fenniassa
Ravintoloitsijalla riitti ideoita Grand Hotel Fennian viihdetarjonnan uudistamiseen ja laajentamiseen.
Tangobuumin vallatessa Suomea 1914 Jonsson tarjosi Helsingin seurapiireille oppia tangon taikaan. Tanskalainen tanssipari, The Two Hatwanys, joka oli aikaisemmin pitänyt tanssikursseja muun muassa Lontoossa, Berliinissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa, ryhtyi opettamaan tangon askelia Fenniassa. Tapahtumaa markkinoitiin mittavasti sanomalehdessä, ja tempauksesta tuli hitti.
Fennian naapuriin oli noussut rakennus Suomen Kansallisteatterille vuonna 1902. Fenniasta tulikin Kansallisteatterin yleisön ja näyttelijöiden jatkopaikka, jonne kiirehdittiin diskuteeraamaan esitysten annista ja juhlimaan menestyksiä.
Hotelli tuli kuuluisaksi myös lukuisista seurapiiritapahtumistaan, kuten näyttelijätär Ida Aalbergin 40-vuotistaiteilijajuhlista ja taiteilija Akseli Gallen-Kallelan syntymäpäiväjuhlista.
Keveät varietee-esitykset pysyivät Fennian ohjelmistossa aina sisällissodan alkuun saakka, tosin niiden nimitys muuttui kabareeksi. Sodan aikana Fennia tarjosi talvipuutarhassaan muun muassa mahdollisuuden tutustua sähkeisiin sotanäyttämöltä. Vuonna 1918 rakennus toimi jonkin aikaa punaisten päämajana.
Uudistuneena itsenäisessä Suomessa
Suomen itsenäistyttyä 1917 rakennus peruskorjattiin, ja vuonna 1919 juhlittiin Fennian kymmenvuotista taivalta. Juhlahumussa Grand Hotel Fennian kehuttiin vihdoin kilpailevan samassa sarjassa muiden Pohjoismaisten huippujen, kuten kuuluisan Grand Hotel Stockholmin, kanssa.
Kesäkuun ensimmäisenä 1919 astui voimaan kieltolaki. Se hankaloitti ravintolaelämää, mutta toimintaa voitiin siitä huolimatta jatkaa. Fenniassakin tarjoiltiin salaa alkoholia ja nautittiin kulttuurin uusimmista tuulista jazz-musiikin tahdissa. Muun muassa King of Jazz-yhtyeen kerrotaan esiintyneet Fenniassa vuonna 1921.
Vaikeista ajoista huolimatta hotelli jatkoi toimintaansa aina 1940-luvun loppupuolelle saakka. Jonsson kuoli vuoden 1931 alussa taloudellisen kriisin ravistellessa maata ja maailmaa.
Muutakin kuin ravintoloitsija
Hotelli- ja ravintola-alan ulkopuolella Jonsson omistautui maanviljelylle, karjataloudelle ja metsänhoidolle. Hän omisti suuria alueita Satakunnassa ja ylellisen Gustavelundsin herrainkartanon Tuusulassa. Uskotaankin, että maatilojen tuotantoa hyödynnettiin juuri ravintoloitsijan omissa keittiöissä.
Hyväntekeväisyyskasinon koti
Lopullisesti hotellitoiminta talossa päättyi 1940-luvulla, kun sen tilat remontoitiin liiketiloiksi. Fennia-niminen ravintola kuitenkin toimi talossa vielä 1980-luvulla.
Nykyisin kiinteistössä toimii Grand Casino Helsinki, joka sai arvorakennuksesta kodin 2004. Kasinon omistaa Raha-automaattiyhdistys. Se on maailman ainoa kasino, jonka liikevoitto menee kokonaan hyväntekeväisyyteen.
Selaa kuvia Fennia-talon historiasta klikkaamalla alla olevaa kuvaa.