Fenniakorttelin taival alkoi suosta
Fenniakortteli kuuluu Kluuvin Kameelikortteliin, josta osa rakennettiin täyttömaan päälle Kluuvinlahteen. Mikonkatu 17-19 ensimmäiset talot täytyi purkaa pois 1800-luvun puolessa välissä, sillä maaperä oli pohjatonta suota ja rakennukset uhkasivat kallistua naapuritaloja kohti. Nimi Fennia tulee korttelin rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hotelli- ja ravintolarakennuksen mukaan. Eliel Saarisen suunnitteleman Rautatieaseman valmistuminen 1914 toi kaupungin painopisteen Fenniakorttelin viereen ja hänen ehdotuksestaan rakennettiin korttelia rajaava Kaisaniemenkatu.
Korttelin rakennusten nimet ja valmistusvuodet.
FENNIA |
Mikonkatu 17 |
Hotelli Fennia noin v. 1900 |
Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman&Wasastjerna. Hotelli-Ravintola Fenniaan haettiin vaikutteita mannermaalta ja se edustaa kertaustyyliä, wieniläistä barokkia. Fennian perustivat Esplanadin Kappelin ravintoloitsija Josef Volontis, siirtomaakauppias Pletshnikov, leipurimestari V.W.Holmqvist, suurkauppiaat Renlund ja Tallberg sekä oluttehtailija Paul Sinebrychoff. Avajaisia vietettiin vuonna 1899.Karl Edvard Jonssonin ostettua hotellin toiminta alkoi kukoistamaan ja Grand Hotel Fennia avattiin 1909. Uusitut kahvilan kalusteet olivat kiillotettua afrikkalaista pähkinäpuuta ja sisäpiha oli rakennettu talvipuutarhaksi, josta tuli Helsingin seurapiirien kohtauspaikka. Puutarhan pyramidinmuotoiseen lasikattoon kurotteli kahdeksan metriä korkea erivärisin valoin valaistu suihkukaivo. Tango tuli Suomeen 1910-luvun puolivälissä ja ravintolassa askelia tapailtiin tanssinopettajan avulla. "Grand" oli myös Kansallisteatterin yleisön ja näyttelijöiden jatkopaikka.
Rakennus toimi hetken punaisten päämajana 1918. Rakennus peruskorjattiin ja kieltolain aikana ravintola-toiminta jatkui; alkoholia tarjoiltiin salaa jazz-musiikin säestämänä. Hotellitoiminta päättyi 1940-luvun lopulla.
|
NIKOLAJEFF |
Mikonkatu 19 – Vilhonkatu 6 |
Nikolajeff 1920
|
Vilhonkatu 6 rakennettiin vuokra-asunnoiksi. Rakennuksen suunnitteli Theodor Höijer 1887 ja sitä on korotettu 3-kerroksisesta 5-kerroksiseksi 1889 ja 1931. Ylimpään kerrokseen tuli matkustajakoti. Tyylisuunnaltaan rakennus edustaa ranskalaisvaikutteista uusrenessanssia. Theodor Höijer suunnitteli aikanaan lukuisia merkittäviä rakennuksia mm. Ateneumin taidemuseon ja Hotelli Kämpin. Mikonkatu 17 jugendtyylisen liikerakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Palmqvist & Sjöström vuonna 1911 Konekauppa Oy Aatran toimitiloiksi. Katutasossa sijaitsi Koskisen kansanravintola ja toisessa kerroksessa toimivat tanssiravintolat Paris ja Lucullus. Myöhemmin kiinteistö siirtyi autoliike Nikolajeff Oy:n omistukseen.
|
MIKONLINNA |
Mikonkatu 15 - Kaisaniemenkatu 2a |
Mikonlinna vuonna 1943
|
Mikonlinnana tunnettu rakennus valmistui vuonna 1941 Suomen Gummitehtaan (nyk. Nokia) pääkonttoriksi. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Jung & Jung. Tyyliltään rakennus edustaa klassisistista funktionalismia, jossa perinteiseen arkkitehtuuriin osittain sisältyi sekä funktionalismia että modernia tekniikkaa. Terrasti rapatut julkisivut suunniteltiin pelkistetyiksi ja toimimaan mainosvalojen taustana. Sisätiloissa väliseinät rakennettiin kevyiksi ja osin lasisiksi, jotta niitä voitaisiin siirtää vuokralaisten tarpeiden mukaan.
|
KAISA |
Kaisaniemenkatu 2b |
Bio Metropolin elokuvasali
|
Liiketalo Kaisan ja alakerran elokuvateatteri Bio Metropolin suunnitteli arkkitehti Niilo Kokko vuonna 1938. Tyyliltään funktionalistinen elokuvateatteri oli mitoitettu tuhannelle katsojalle ja 1930-luvulla valmistuneista Helsingin elokuvateattereista suurin.
|
PAULO |
Kaisaniemenkatu 4 |
Paulon talo 1990 luvulla
Kuva Spondan arkistosta |
Asuin- ja liiketaloksi suunnitellun Paulon talon piirsivät F.K. Smedslund ja Uno Valhem vuonna 1929. Talon nimi tulee vuonna 1934 talon ostaneesta ravintoloitsijasta ja liikemiehestä Reko Paulosta. Paulo tunnettiin kuuluisan Ravintola Bellevuen perustajana.
|
HALONEN |
Vuorikatu 14 |
Halonen v.1927 |
Halosen talona 1980-luvulla tunnetun asuinrakennuksen piirsi rakennusmestari E. Ikäläinen vuonna 1924. Hotelli Fennian pihasiiven tavoin talo vaurioitui Helsingin pommituksissa vuonna 1944. Korttelin talot Kaisa, Paulon talo ja nk. Halosen talo edustavat 1920-luvun klassismia.
|
|
Valokuvat Helsingin kaupungin-museosta, paitsi elokuvasali, joka on Suomen rakennustaiteenmuseosta.
|