Uudisrakentamiseen ja kiinteistöjen korjaukseen liittyvillä ratkaisuilla ja valinnoilla on huomattava vaikutus sekä kiinteistöjen ympäristövaikutuksiin että niiden toimivuuteen kiinteistöjen koko elinkaaren ajan. Jo suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon lukuisia asiakokonaisuuksia, jotka vaikuttavat kiinteistön energiatehokkuuteen ja käyttöikään. Näitä ovat muun muassa liittyminen lähiympäristöön, maaperän muokkaus, rakennusten tilankäytön toimivuus ja muunneltavuus, taloteknisten järjestelmien ratkaisut, energialähteen valinta, käytettävät materiaalit sekä kalusteet ja varusteet.
Uudisrakennushankkeissa huomioidaan itse rakennuksen lisäksi sen lähiympäristö ja kiinteistön liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Spondalle kiinteistöjen keskeinen sijainti on tärkeää. Suuri osa Spondan kiinteistöistä sijaitsee alueilla, joihin on hyvät julkiset kulkuyhteydet. Rakennushankkeiden alkuvaiheissa, tarveselvitys- ja suunnitteluvaiheissa, tehdään merkittäviä päätöksiä, jotka vaikuttavat rakennettavan kiinteistön energiatehokkuuteen, ympäristövaikutuksiin ja toimivuuteen terveellisenä työympäristönä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Rakennus- ja korjaushankkeissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat myös käyttäjän mahdollisuuksiin tehdä energiatehokkaita valintoja kiinteistössä toimiessaan.
Spondassa toimistorakennusten suunnittelun lähtökohtia ohjaa suunnitteluohjeisto. Sen avulla voidaan toteuttaa muunneltava ja energiatehokas rakennus, joka tarjoaa hyvät fyysiset työolosuhteet. Ohjeisto kuvaa haluttavan laatutason teknisten perusteiden ja järjestelmäkuvausten avulla, ja sen arvot ylittävät monin paikoin yleisten normien ja määräysten perustason. Korjaushankkeiden suunnitteluohjeistoa ollaan päivittämässä niin, että ympäristöön liittyvät tekijät on huomioitu aiempaa tarkemmin. Myös rakennuttamisprosessia uudistetaan muun muassa lisäämällä asiakirjoihin ympäristövastuullisuuteen liittyviä näkökohtia.
Vuonna 2010 Sponda määritteli matalaenergia-toimistotalon teknisen konseptin, joka otetaan käyttöön kaikissa uusissa kohteissa. Kansainvälisten ja kansallisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi ja uudisrakennuksille asetettavien, kiristyvien vaatimusten vuoksi vuoden 2011 aikana määritellään myös passiivitalokonsepti.
Kiinteistöjen ympäristösertifikaattien kysyntä kasvaa
Kiinnostus kiinteistökohtaisiin kansainvälisiin ympäristösertifikaatteihin on kasvanut merkittävästi. Sponda hakee kohteilleen joko LEED- tai BREEAM-ympäristösertifikaattia. Spondan kahdelle kiinteistölle on jo myönnetty ympäristösertifikaatit. Helsingin Kalasatamassa, Sörnäistenkatu 2:ssa sijaitsevalle toimistotalolle on myönnetty käytössä olevan kiinteistön LEED® (Leadership in Energy and Environmental Design) Silver-tason ympäristösertifikaatti ja Helsingin Ruoholahdessa, Porkkalankatu 22:ssa sijaitsevalle toimitalolle on myönnetty käytössä olevan kiinteistön Good-tason BREEAM In-Use -ympäristösertifikaatti.
Alun perin USA:sta lähtöisin olevasta LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -sertifiointijärjestelmästä on nopeasti muodostunut kansainvälinen rakennusten ympäristöluokitus, joka tarjoaa valmiin mallin ohjata kestävää rakentamista ja vähentää kiinteistöjen ylläpidosta syntyviä kustannuksia sekä ympäristökuormituksia. Vastaavanlainen ympäristöluokitusjärjestelmä on BREEAM (Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method), joka on lähtöisin Isosta-Britanniasta. BREEAM ohjaa niin rakennuksen suunnittelua, rakentamista kuin käyttöäkin ja tarkastelee ympäristövaikutuksia esimerkiksi johtamisen, energian- ja vedenkulutuksen, käytettyjen materiaalien, maankäytön ja liikenteen kautta.
Vuoden 2010 lopussa kuudessa Spondan kiinteistöissä oli meneillään sertifiointiprosessi. Sörnäistenkatu 2 -osoitteessa sijaitsevan, käytössä olevan kiinteistön LEED-sertifiointiprosessin yhteydessä tuli ilmi, että Spondan omat kriteerit ja vaatimukset vastaavat hyvin pitkälti kyseisen sertifikaatin kansainvälisiä, vaativamman tason kriteerejä. Vuodesta 2011 alkaen Sponda hakee kaikille uudisrakennus-kohteilleen ympäristösertifikaattia.