Helsingin Kaartinkaupungin Lohi-kortteli täydentyi uudella kivitalolla vuonna 1913. Yli satavuotias Korkeavuorenkatu 45 -kiinteistö on vuosien saatossa muuntunut asuintalosta moderniksi liiketaloksi, jossa Spondan pääkonttori sijaitsee.

Korkeavuorenkatu 45 sai uudisrakennuksen vanhan puutalon tilalle vuonna 1913. Sen suunnitteli helsinkiläinen diplomiarkkitehti Albert Alexander Nyberg. Nelikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen rakennutti rakennusmestari Anders Jakobson.

Korkeavuorenkatu onkin suurimmaksi osaksi rakennettu kahteen kertaan, kun puutalot saivat väistyä kivisten kerrostalojen tieltä. Aiemmin puutalot olivat vallanneet nämä luonnontilaiset eteläisen Helsingin kukkulat Kasavuoren ja Juhannusvuoren, jonne nuorilla oli tapana kokoontua juhannustulille.


Korkeavuorenkatu 45:n tiloissa on ollut lukuisa joukko vuokralaisia. Yksi vanhimmista – Suomen kansan ryhtiliike – oli vuonna 1949 perustettu yhdistys, joka muun muassa valvoi suomalaisten juomatapoja. Sen toimintaa rahoitti Oy Alkoholiliike Ab. Myös Helsingin kaupunki avusti järjestöä myöntämällä olympiavuonna 1952 sille 500 000 markan avustuksen. Tavoitteena oli saada vuoden 1952 olympiakisoihin mennessä aikaan yleisten käyttäytymistapojen koheneminen ja ryhdistäytyminen.

Tiloissa on toiminut myös Oskar Salosen Säätiön toimisto. Säätiön alulle panija oli liikemies Oskar Salonen, joka 60-luvulla lahjoitti huomattavan omaisuuden omaa nimeä kantavalle säätiölle evankelisluterilaisen kirkon hyväksi.

Kiinteistössä kauppaa ovat käyneet myös Valokuvausliike Fototalo, kirjakauppa, kampaamo-kauneushoitola, tupakkakauppa sekä ravintola Kuparipannu ja Ristorante Gastone. Nyt Spondan pääkonttorin lisäksi rakennuksen katutasolla liiketoimintaa toteuttavat ravintola Corso ja erikoisliike Kokkipuoti.

1980-luku oli muutosten aikaa

Myöhäisjugendin arkkitehtonista aikakautta edustava kiinteistö siirtyi Spondan omistukseen joulukuussa 1997. Spondan pääkonttori muutti taloon elokuussa 2006. Aiemmin tontin rakennuksineen omisti Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (SKOP), jolle kiinteistö oli siirtynyt konkurssiin hakeutuneen Oskar Salosen Säätiön kautta.

Tämä Helsingin kantakaupungissa sijaitseva Nybergin taidonnäyte on vuosien saatossa kokenut täyden peruskorjauksen. Arkkitehtitoimisto Simo Järvinen & Co suunnitteli kiinteistölle uuden lisärakennuksen, joka valmistui vuonna 1984 tontilla sijaitsevan vanhan piharakennuksen paikalle.

Kohteen rakennuttajana toimi silloisen SKOPin hankinta- ja suunnitteluyhtiö Samerka Oy. Hankkeen vetäjänä oli isännöitsijä-rakennusmestari Tor Skog, ja sisustussuunnittelijana toimi sisustusarkkitehti Toini Pursula.

Arvokas ja suojeltava

Ennen uudistöiden toteutusta rakennus määriteltiin asemakaavamääräyksellä kaupunkikuvan säilyttämisen kannalta arvokkaaksi ja suojeltavaksi. Siksi se saneerattiin toimistorakennukseksi mahdollisimman vähäisin muutoksin. Suunnittelutyöt alkoivat vuoden 1982 alussa, ja uudistunut rakennus otettiin käyttöön kesällä 1984.

Vanha kiinteistö entisöitiin ja sisäpihalle tehtiin vanhan piharakennuksen tilalle lasiseinäinen uudisrakennus. Rakennuksen sisäpiha kaivettiin auki, ja sieltä louhittiin kalliota kahden uuden kellarikerroksen verran. Pienellä tontilla kuorma-autot nostivat kallionlohkareita ylös Korkeavuorenkadulle. 

Saneerauksen suunnitteluun osallistuneen arkkitehti Jarmo Nuutisen mukaan muutostöissä hyvin säilynyt kadunvarsirakennus edustaa selkeästi omaa aikaansa eli myöhäisjugendin aikakautta. Rakennuksessa onkin viitteitä niin jugendista kuin myös 1930-luvun jälkeen yleistyneestä klassismista.

Muutostöissä vanha osa uusittiin tekniikaltaan täysin ja julkisivu pyrittiin säilyttämään alkuperäisessä hengessä. Myös rakennuksen A-portaan alkuperäinen Koneen hissi vuodelta 1913 uusittiin vanhaa henkeä vaalien. Sisäpihan uudisrakennusosa tehtiin tuomaan kontrastia luovine lasipintoineen.

Nuutinen huomauttaa, että kiinteistön kellariin sijoitettiin vajaa kymmenen autopaikkaa, joihin pääsee autohissillä. Ratkaisu on harvinaista herkkua Helsingin ydinkeskustassa. Koko rakennuksessa oli merkittävää tuohon aikaan myös pitkälle viety turvallisuussuunnittelu osittain luodinkestäviä lasituksia myöten.

Vanhaa ja uutta yhdistäen

Vanhan ja uuden osan erilaisuudella luotiin Nuutisen mukaan kiinteistölle tuolloin yleistyvä kombikonttorirakenne, jossa vanhaan osaan jäi perinteisiä konttorihuoneita, kun taas uuteen osaan sijoittui avarampaa maisemakonttorityötilaa.

– Uudisosan takaseinälle sijoitettiin lisäksi vesiaiheinen valokuilu, joka mahdollisti luonnonvalollaan lain vaatimat puitteet viralliselle toimistotyötilalle. Alakerran avoimuus ja mahdollinen oviyhteys Rikhardinkadun kirjaston suuntaan ovat muistoina 1980-luvun alun kaupunkisuunnitteluajatuksista eli Helsingin kävelykeskustasta.

  • Osoite: Korkeavuorenkatu 45
  • Rakennusvuosi: 1913
  • Arkkitehti: Albert Alexander Nyberg
  • Tyyli: myöhäisjugend
  • Kortteli: Lohi

 

Julkaistu

10.5.2017
Tags

Tutustu toimitilaan

Korkeavuorenkatu 45, Helsinki, Kaartinkaupunki
Korkeavuorenkatu 45
4293m²

Yhteyshenkilö

Valtteri Bragge
Aluepäällikkö