Liikerakennus Mannerheimintie 16:een valmistui vuonna 1890. Reilut 35 vuotta myöhemmin osoitteeseen avautui aikansa suurin ja ajanmukaisin elokuvateatteri Capitol, jossa esitettiin äänielokuva ensimmäisen kerran Suomessa.

Liikerakennuksen suunnitteli alun perin August Nordberg. Pihapiiriin oli valmistunut aiemmin piha- ja lisärakennuksia, joihin sijoittui kirjapaino 1880-luvulla.  Tontti oli Weilin Göösin omistuksessa vuoteen 1917.

Vanhojen piharakennusten laajennuksen ja uudisrakennuksen suunnitteli elokuvateatteriksi Wäinö Palmqvist 1925. Arkkitehti Hilding Ekelund vastasi teatterin sisätilojen suunnittelusta ja teatterin koristelusta aikansa kuuluisimmat taiteilijat. Toivo Vikstredt teki maalaukset salin kattoon ja Gunnar Finne, Höran Hongell sekä Gunnar Forsström reliefimedaljongit.

Weilin & Göösin konttori, mainospiirtäjä työssään noin vuonna 1920. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Eric Sundström

Professori Wilhelm Helander toteaa artikkelissaan Suomen rakennustaiteen museon monografiasarjassa, että Capitol oli aikansa pisimmälle vietyjä interiööriteoksia ja Ekelundin uran pääteos.

Elokuvateattereiden edelläkävijä

Capitol avautui yleisölle lokakuussa 1926. Sen salissa oli 938 katsojapaikkaa, joista kolmannes sijoittui lehtereille. Teatteri oli elokuvatekniikaltaan maan kärjessä. Gustaf ja Larissa Molin omistivat elokuvateatterin aina vuoteen 1946.

Gustaf Molin oli aikansa elokuvamoguli, ja Capitol hänen omistamansa Kosmos Filmin lippulaiva.

Capitolin salissa katsojat näkivät kaikkien aikojen ensimmäisen äänielokuvan Sonny Boy syksyllä 1929. Suomen Kuvalehdessä mainostettiin sivun kokoisella ilmoituksella Sonny Boyn tuloa maan ainoaan äänielokuvateatteriin Capitoliin.

Yleisöä elokuvateatteri Capitolin edustalla 1931. Ohjelmassa Harold Lloyd -elokuva Jalat edellä (Feet First, 1930). Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Olof Sundström.

Kosmos-filmi keskittyi 1930-luvulla tutustuttamaan suomalaiset eurooppalaisiin elokuviin. Gustaf Molin kuoli 1938, ja Kosmos-filmi jäi hänen vaimolleen Larissalle. Sotavuosina filmiyhtiö toi maahan saksalaisia elokuvia.

Sodan jälkeen Capitol tarjosi näyttämön neuvostoelokuvalle Suomessa. Capitolin siirtyminen neuvosto-omistukseen oli osa toisen maailmansodan rauhanehtoja. Larissan avioiduttua sodan loppupuolella saksalaisen Friedrich Köhlerin kanssa Kosmos-filmi teattereineen oli saksalaistakin omaisuutta. Rauhanehtojen mukaan saksalainen omaisuus Suomessa siirtyi Neuvostoliitolle.

Helsinki oli ainoa läntisen Euroopan kaupunki, jossa Sovexportfilmillä, neuvostoelokuvan vientiorganisaatiolla, oli sekä teatteri että toimisto. Sen toiminta Capitolissa jatkui vuoteen 1982.

Vuonna 1966 Capitol sai uuden vaalean ilmeen ja elokuvakoneiston. Suuri osa koristeluista poistettiin, samoin vanhat valaisimet. Äänentoisto uusiutui stereoääneksi ja valkokangas jättikokoiseksi.

Elokuvateatteri Capitolin portaikko vuonna 1967. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Ritva Katajisto

Kovan onnen entisöinti

Teatteri entisöitiin vuosina 1982–1985. Teatterin kupoli ja sen maalaukset kärsivät tulipalosta kesken entisöinnin, mutta ne rekonstruoitiin korjaustöiden aikana. Capitolin tiloista tuli osa Forumin uutta elokuvateatteria.

Forum oli ensimmäinen monisaliteatteri Suomessa. Teatteri sai nimeksi Forum 7, koska teatterisaleja oli seitsemän, yhtenä niistä Capitol-sali.

Bio Capitolia pidetään 1920-luvun klassismin kokonaistaideteoksena. Capitol oli niitä harvoja elokuvateattereita, jotka 1980-luvulla säästyivät salien pilkkomisilta ja lakkautukselta. Capitolin sisätilat ovat arkkitehtonisesti erittäin arvokkaat, ja osin suojeltu.  Kun elokuvateatteri Forum-nimisenä lopetti toimintansa vuonna 2006, se oli ehtinyt toimia tehtävässään lähes yhtäjaksoisesti 80 vuotta.

Seuraavana vuonna käynnistyi tilojen muokkaus teatteriravintolaksi ja yökerhoksi. Suunnitelmissa tuli ottaa huomioon kohteen suojelu. Siksi esimerkiksi baaritiskit ja kalusteasennuslattiat ovat kevytrakenteisia. Salin tuli olla helposti palautettavissa entiselleen. Koristeita tai koristemaalauksia ei ole lupa vaurioittaa.

Entisessä elokuvasalissa toimivat nyt yökerho ja ravintola. Kiinteistön Yrjönkadun puoleinen osa valmistui 1908 ja edustaa 1900-luvun alun tanskalaisvaikutteista jugendia.

Itse Forum-kortteli on Helsingin vilkkaimpia läpikulkupaikkoja. Sieltä on kulkutunneliyhteys muualle keskustaan. Forumiin tulee myös uuden Pisararadan sisäänkäynti.

Talon tiedot:

  • Osoite: Mannerheimintie 16
  • Rakennusvuosi: 1890
  • Arkkitehdit: August Nordberg ja Wäinö Palmqvist
  • Tyyli: klassismi
  • Kortteli: Kukko

 

 

Julkaistu

16.5.2017
Tags

Tutustu toimitilaan

Mannerheimintie 16, Helsinki, Kamppi
Mannerheimintie 16
6350m²

Yhteyshenkilö

Jarl Nyström
Asiakkuuspäällikkö