Pääkaupunkiseudun toiseksi innovatiivisimmaksi alueeksi noussut Ruoholahti tarjoaa yrityksille luovaa työvoimaa, kultturellin toimintaympäristön sekä loistavat kulkuyhteydet. 

Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Juho Kiuru sekä professori Tommi Inkinen tarkastelivat vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessaan pääkaupunkiseudun luovan luokan ja tietointensiivisten työpaikkojen keskittymistä kaupunginosatasolla.

Tutkimuksessa selvitettiin, miltä alueilta löytyy eniten kovatasoista osaamista vaativia yrityksiä – ja mille alueille luova luokka, eli suvaitsevaiset ja hyvin koulutetut työntekijät sijoittuvat.

Ruoholahti on yksi pääkaupunkiseudun potentiaalisimmista kasvukeskuksista.

Ykkössijan pääkaupunkiseudun innovaatio- ja luovuuskeskittymänä vei Helsingin keskusta, mutta heti kakkossijalle nousivat Ruoholahti ja Otaniemi. Ruoholahti oli tutkimuksen mukaan myös yksi pääkaupunkiseudun potentiaalisimmista kasvualueista.

Mistä alueen hyvä sijoitus johtuu – miten entisestä satama- ja teollisuuskaupunginosasta on kasvanut luovaa luokkaa ja innovaatioyrityksiä houkutteleva kasvukeskus?

Nokia loi pohjaa yritysyhteistyölle

Helsingin kaupungin tiimipäällikkö ja arkkitehti Matti Kaijansinkon mukaan suurin toimitilabuumi käynnistyi Ruoholahdessa 2000-luvulla, kun alueelle rakennettiin parissa vuodessa kymmeniä toimistokiinteistöjä.

Vuonna 1970 Mechelininkadun ja Porkkalankadun kulmassa sijaitsivat muun muassa Veljekset Uddin lautatavaraliike ja Riihimäen lautatarha. Taaempana näkyy Kaapelitehdas sekä Alkon ja Salmisaaren voimalaitoksen rakennukset.

”Jo alueella vuosikymmenten ajan toiminut, laajaa alihankinta- ja kumppaniverkostoa pyörittänyt Nokia loi pohjaa alueen innovatiiviselle yritysyhteistyölle”, Kaijansinkko sanoo.

"Toimitilabuumi käynnistyi Ruoholahdessa 2000-luvulla."

Alueen asuintalot rakennettiin suurimmaksi osaksi lamavuosina 1992–1998. Vaikka ajankohta suosi elementtirakentamista, alueen loistavat liikenneyhteydet ja merellinen sijainti nostivat Ruoholahden pian halutuksi ja suosituksi asuinalueeksi.

Vuonna 1987 Ruoholahden maamerkkeinä toimivat Alkon Salmisaaren tuotantolaitokset (kuvassa keskellä) sekä Nokian kaapelitehdas (oikealla). Etualalla Lauttasaaren silta.

”Alueen erikoispiirre on viihtyisä ja omaleimainen kanavapuisto. Ruoholahdesta on myös suora vesibussiyhteys Pihlajasaareen ja saaristoluontoon”, Kaijansinkko sanoo. 

Työmatkapyöräilijöiden mekka

Yrityksille alueen suurin vetovoimatekijä on sijainti. Moottoritien päässä ja keskusta-alueen lähituntumassa sijaitseva alue on helppo saavuttaa niin autolla, metrolla, raitiovaunulla kuin bussillakin – sekä erityisesti polkupyörällä. Pyöräilijöiden oma moottoritie, Baana, vie Jätkäsaaresta Oodille kolmessa minuutissa.

Pyöräilyreitti Baana pitkin pääsee Ruoholahdesta ja Jätkäsaaresta ydinkeskustaan alle viidessä minuutissa. Baana on rakennettu entiseen satamaratakuiluun.

”Pyöräily on pääkaupunkiseudulla kasvavin liikuntamuoto ja Ruoholahdessa halutaan panostaa erityisesti siihen. Metroaseman yhteyteen on kaavailtu muun muassa 1 000–2 000 pyörän pysäköintitaloa”, Kaijansinkko kuvailee.  

"Metroaseman yhteyteen on kaavailtu Amsterdamin tyylistä 1 000–2 000 pyörän pysäköintitaloa."

Alue tarjoaa niin asukkaille kuin yrityksillekin hyvät peruspalvelut – laajemmat vaate- ja erikoiskaupat löytyvät lähietäisyydeltä Kampista tai Helsingin keskustasta. Ruoholahti on tunnettu myös laadukkaista lounaspalveluistaan.

Kolmas alueen iso vetovoimatekijä on kulttuuri. Suomen suurimmassa kulttuurikeskuksessa, Kaapelitehtaassa työskentelee noin 900 henkilöä ja sen tapahtumissa käy vuosittain noin 500 000 vierailijaa.

Liikuntatarjonnasta huolehtii vuonna 2008 avautunut Salmisaaren liikuntakeskus ja rakenteilla olevaan Tanssintaloon on valmistumassa paikat 950 katsojalle.

Jätkäsaari vilkastuttaa Ruoholahtea

Ruoholahden suurin mullistus liittyy tällä hetkellä kanavan eteläpuoleisen alueen, Jätkäsaaren uudistamiseen. Alueelle ollaan rakentamassa asuntoja ja infrastruktuuria noin 20 000 ihmiselle – mikä tuonee melkoisesti liikennettä myös noin 5 500 asukkaan metrokeskukseen, Ruoholahteen. Myös Ruoholahden puolelle, Kellosaaren rantaan ollaan rakentamassa uusi 8 000 neliön asuinkortteli.

Toimistokiinteistöt ovat keskittyneet Ruoholahdessa pääasiassa Porkkalankadun varteen. Tulevina vuosina Porkkalankadusta ja Itämerenkadusta on tarkoitus muokata viihtyisämpiä kaupunkibulevardeja.  

Kaijasinkon mukaan alueen yrityksillä on kova into uudistaa kiinteistöjään ja myös uusista toimitiloista on kasvava kysyntä. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt alueella viime vuosina yli kymmenellä tuhannella ja yli 20 % helsinkiläisyritysten pääkonttoreista sijaitsee Ruoholahdessa.

"Jo yli 20 % helsinkiläisyritysten pääkonttoreista sijaitsee Ruoholahdessa."

”Trendinä on, että toimistotaloja ja lounaspaikkoja avataan myös ulkopuolisille ja kivijalkatiloja vuokrataan liiketilakäyttöön. Esimerkiksi Itämerenkadun pohjoisreunasta on tulossa viihtyisä kantakaupunkimainen bulevardi”, Kaijansinkko havainnollistaa.

Näyttävämpi ja korkeampi Ruoholahti

Myös Hietalahden hautausmaan kohdalla kulkevan monikaistaisen Porkkalankadun ympäristöä ollaan uudistamassa. Pidemmällä tähtäimellä merkittävin muutos tulee olemaan Helsingin pahimman pullonkaulan, Ruoholahden sillan uusiminen.

”Suunnitelmissa on, että uusi silta olisi kaksihaarainen ja Jätkänsaaresta sekä Hietalahdesta tuleville, Espooseen ja Lauttasaareen meneville olisi oma ramppi ylös sillalle. Muutos puolittaisi risteyksen ylittämiseen kuluvan ajan.”

"Uudet 14 kerroksiset rakennukset tulevat muuttamaan alueen silhuettia merkittävästi."

Kehitystyö tähtäimessä on aiempaa näyttävämpi ja korkeampi Ruoholahti.

”Uudet 14 kerroksiset rakennukset tulevat muuttamaan alueen silhuettia merkittävästi – ja myös vanhoja toimistokiinteistöjä modernisoidaan sisältäpäin kovaa vauhtia. Voisi sanoa, että Ruoholahti tulee kokemaan yhden historiansa suurimmista mullistuksista seuraavan viiden vuoden aikana”, Kaijansinkko ennustaa.

 

Ruoholahden toimitilavaltit – yksilöllisyys ja kustannustehokkuus

Ruoholahden lisääntynyt vetovoima näyttäytyy kiinteistösijoitusyhtiö Spondan näkökulmasta kasvavana toimitilakysyntänä. Spondan asiakkuuspäällikkö Eero Junnin mukaan alueen ykkösvaltit ovat saavutettavuus ja keskusta-aluetta alhaisempi hintataso.

”Ruoholahti tarjoaa loistavat julkiset liikenneyhteydet ja sinne on – toisin kuin ydinkeskustaan – helppo tulla myös omalla autolla. On selvästi nähtävissä, että yritykset hakeutuvat Ruoholahden, Kalasataman ja Pasilan kaltaisiin kaupunginosiin, jotka ovat nostaneet viime vuosina merkittävästi palvelutarjontaansa – mutta joissa hintataso on vielä ydinkeskustaa alhaisempi."   

Spondalla on Ruoholahdessa tällä hetkellä kuusi valmista toimistokiinteistöä. Kohteita yhdistää vastuullisuus – jonka myös moni asiakasyrityksistä nostaa ykkösarvokseen. Deloitten toimitilat sijaitsevat Ruholahden Sulka -kiinteistöissä. 

Junnin mukaan omaleimaisesta Ruoholahdesta löytyy hyvin erityylisiä toimistokiinteistöjä.

”Alueen toimistokiinteistöt ovat sekä tilatyypiltään sekä arkkitehtuuriltaan hyvin yksilöllisiä. Myös meidän kohteemme, Ruoholahden Poijut, Ruoholahden Tähti, Itämerentalo, Ruoholahden Sulka, Tallbergintalo, sekä Ruoholahden Ankkuri, poikkeavat hyvin paljon toisistaan niin ikänsä kuin tilojensakin puolesta.”

Spondan kohteita yhdistää kuitenkin yksi asia – vastuullisuus. Yhtiön omistama Ruoholahden Tähti palkittiin viime vuonna Suomen ensimmäisenä toimistotalona BREEAM In-Use-Excellent-tason sertifikaatilla.

”Kiinteistökehityksessämme kaiken lähtökohta on vastuullisuus. Autamme myös asiakkaitamme vastuullisten toimintatapojen jalkauttamisessa oman ympäristökumppanuusohjelmamme avulla”, Junni kertoo.

Toimitilakiinteistöjä kehittävä ja toimitiloja vuokraava Sponda valittiin kiinteistöalan kansainvälisessä GRESB 2018 -vastuullisuusvertailussa omassa vertailuryhmässään Suomen parhaaksi. Vuonna 2017 Sponda oli omassa verrokkiryhmässään Euroopan paras ja yhtiö valittiin myös vuoden 2017 Sector Leaderiksi eli oman alansa kestävän kehityksen johtajaksi. 

 

Haluatko tietää, mitä tiloja Ruoholahdessa on vapaana? Ota yhteyttä Eeroon! >>

Haluatko toimitilat, jotka jalkauttavat vastuullisuuden myös omaan yrityskulttuuriisi? Ota yhteyttä niin kerromme lisää! >>

 

Julkaistu

5.6.2019
Tags

Tutustu toimitilaan

Porkkalankatu 24, Helsinki, Ruoholahti
Porkkalankatu 24
11135m²

Yhteyshenkilö

Eero Junni
Asiakkuuspäällikkö