Itämeren rehevöityminen on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ympäristöongelmista. Meren pelastamistalkoissa apuun ovat rientäneet ympäristövastuuta kantavat yritykset.  

Takana on pahin sinileväkesä vuosikymmeniin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat elinympäristön muutokset sekä teollisuuden ja asumisen aiheuttamat päästöt näkyvät erityisen hyvin Itämeressä.

”Itämeren vaikutuspiirissä elää noin 90 miljoonaa ihmistä.”

”Itämeren keskisyvyys on vain 55 metriä, kun esimerkiksi Atlantilla se on 4,5 kilometriä. Meren rehevöityminen, haitallisten aineiden – kuten mikromuovin – vaikutukset, sekä eliö- ja kalakantojen muutokset näkyvät helposti poikkeuksellisen pienessä, matalassa ja vähäsuolaisessa meressä”, Itämeren suojeluun keskittyvän John Nurmisen säätiön asiamies, Annamari Arrakoski–Engardt taustoittaa.    

Ominaisuuksiensa takia Itämeri on luokiteltu jopa yhdeksi maailman saastuneimmista meristä. 

Yritysten tuella mittavia ympäristötekoja

Arrakoski-Engardtin mukaan Itämeren suojelutyössä keskeisintä on taistelu korkeita fosfori- ja typpipitoisuuksia vastaan.

Muovijäte ei poistu erillään sijaitsevasta Itämerestä valtameriin samalla tavalla kuin Aasian maissa, joissa monsuuni puhaltaa jokiin heitetyt jätteet valtameriin. Valtamerien isoista muovijätelautoista kertovat uutiset ovat olleet tämän vuoden pysäyttävimpiä uutisia.

”Sinilevä tarvitsee elääkseen fosforia ja pyrimme kaikin keinoin vähentämään vedessä olevan ja veteen tulevan fosforin määrää. Suojelemme myös meren monimuotoisuutta ja happirikkautta, mitkä vaikuttavat keskeisesti koko ekosysteemimme säilymiseen.”

”Jo 10 euron lahjoitus auttaa poistamaan merestä 50 kg levää.”

Tässä taistelussa korvaamattomaksi avuksi ovat osoittautuneet ympäristötyötä tukevat yritykset.

”Kiitämme lämpimästi kaikkia suojelutyöhön osallistuneita yrityksiä ja yksityisiä – ilman tukea emme voisi toteuttaa mittavia ja tuloksellisia avustushankkeitamme”, John Nurmisen säätiön asiamies, Annamari Arrakoski–Engardt sanoo.

”Arviolta 70 % lahjoitusvaroista tulee yrityksiltä. Olemme saaneet yritysten tuella jo tähän mennessä aikaan mittavia tuloksia fosforimäärien leikkaamisessa. Itämeren suojelukomission asettamista pitkän tähtäimen tavoitteista on toteutunut jo kuudesosa, mitä voidaan pitää todella merkittävänä saavutuksena yksittäiseltä toimijalta”, Arrakoski-Engardt kiittelee.  

Auttamistyön tuloksellisuus vakuutti Spondan

Sponda on ollut mukana tukemassa Itämeren suojelutyötä jo usean vuoden ajan. Spondan vastuullisuuspäällikkö Pirkko Airaksisen mukaan avustustyössä innoittajana toimii työn tuloksellisuus.

Suomenlahden tila on parantunut merkittävästi yritysten tuella tehtyjen hankkeiden ansiosta. Luoteis-Venäjällä Kingiseppissä sijaitsevan lannoitetehtaan fosforipäästöjen leikkaamista pidetään yhtenä Itämeren suojelun suurimpana saavutuksena.

”Haluamme olla mukana aidosti vastuullisessa toiminnassa – ja puhdas Itämeri on meille kaikille elintärkeä tavoite. Itämeren avustustyö pohjautuu myös tieteellisen tutkimuksiin ja avustushankkeiden tulokset ovat konkreettisesti mitattavissa”, Airaksinen perustelee.

Vastuullisuus on yhteistyötä

Ympäristötyön lisäksi Sponda haluaa kantaa kortensa kekoon myös sosiaalisen vastuun saralla. Yritys tukee tänä jouluna Syöpäsäätiötä sekä vähävaraisten lasten hyväksi työtä tekevää Hope-järjestöä ja Joulupuu-keräystä

"Pyrimme muuttamaan koko toimialaa vastuullisemmaksi."

”Isossa mittakaavassa pyrimme luomaan vastuullisia käytäntöjä itse ja muuttamaan koko toimialaa vastuullisemmaksi. Olemme luoneet muun muassa oman ympäristökumppanuusohjelman, jonka kautta autamme asiakasyrityksiä kehittämään omaa vastuullisuuttaan. Kiinteistökehityksessä hyödynnämme itse kehittämäämme, erittäin energiatehokkaiden rakennusten suunnitteluohjeistusta”, Airaksinen sanoo.

”Suomalainen syö vuodessa noin 13 kiloa karkkia ja kalaa vain vajaan kilon verran. Oman Itämeri-jalanjälkensä saisi neutralisoitua, jos söisi Itämerestä kestävästi kalastettua kalaa vaikka kahden pihvin verran viikossa”, Arrakoski-Engardt vinkkaa.

Kokonaisvaltainen vastuullisuustyö ei kuitenkaan onnistu ilman yhteistyötä.

”Asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme ovat avainroolissa kestävän liiketoiminnan toteuttamisessa. Itämeren puolesta taisteleva John Nurmisen säätiö on hyvä esimerkki kumppanista, joka tekee ympäristötyötä vahvalla ammattitaidolla sekä täydellä sydämellä”, Airaksinen kiittelee.

 

Näin autat itämerta!

  • Osallistu suojelutyöhön – 10 euron lahjoituksella John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeille autat poistamaan merestä 50 kg levää.
  • Syö vain kestävästi pyydettyjä kaloja, joiden kannat eivät ole uhattuja, esim. kotimaista särkikalaa, silakkaa, ahventa ja haukea sekä MSC-merkittyä kalaa.
  • Vähennä lihansyöntiä – erityisesti lihan ja maidon tuotanto kuormittaa Itämerta.
  • Lajittele jätteet oikein ja kompostoi – jätemäärien vähentäminen vähentää myös vesistökuormitusta.
  • Vältä muovipussien ja -pakkausten käyttöä ja turhia kemikaaleja kosmetiikassa, siivouksessa ja pyykinpesussa.
  • Suosi joukkoliikennettä ja lomaile lähellä – vähentämällä liikenteen päästöjä pienenevät myös hiukkaskuormat ja typpilaskeuma vesistöihin.

 

Julkaistu

20.12.2018
Tags