Kun kaksi miljoonaa suomalaista pitää yhteyttä ja jakaa ajatuksiaan sosiaalisessa mediassa päivittäin, syntyy Ravintolapäiviä, Siivouspäiviä ja Kallio Block Partyja. Uudet ideat syntyvät nykyään usein sosiaalisen median verkostoissa, joihin osallistuvilta ei kysellä titteleitä tai kokemusvuosia.

Monet organisaatiot haluavat keksiä oman Ravintolapäivänsä – timanttisen idean, jolla luodaan uutta kaupunkikulttuuria, hurmataan ja sitoutetaan asiakkaat. Yritykset haluavat olla mukana verkostoituvassa yhteisöllisyydessä, mutta ovat usein ujoja menemään mukaan: auttamaan, tarjoamaan osaamista, tiloja, työkaluja ja budjettia. Sellainen tuki voisi nostaa yhteisöllisen toiminnan prosessit ihan uudelle tasolle.

Ihmiset lähtevät helposti mukaan ja sitoutuvat aidosta tarpeesta syntyneeseen ideaan tai konseptiin. Ilman joukkojen osallistamista keksitty projekti taas saattaa jäädä pelkäksi kalliiksi mainoskampanjaksi, johon kukaan ei koskaan osallistu.

Yhteisöllisessä kaupunkikulttuurissa parhaat jutut syntyvät ennustamattomasti. Etukäteen ei voi varmasti tietää, mikä sytyttää joukot. Omassa työssäni olen luonut muutaman timantin, mutta niiden taustalla on kymmeniä julkisesti esitettyjä ja kauan sitten unohtuneita ideoita. Kaikkien yritysten ei tarvitse kokeilla samaa polkua, vaikka sekin olisi kannatettavaa ja raikasta. Sen sijaan organisaatioiden kannattaa mennä mukaan sinne, missä jo valmiiksi roihuaa. Olla enemmän osallistuja muiden mukana.

Hienon idean eteenpäin auttaminen on aitoa läsnäoloa, joka sykähdyttää. Siitä tulee joukkojen sitoutuminen ja kiitollisuus. Ja siitä voi myös syntyä se käänteentekevä markkinointikonsepti, uusi tuote tai tapa hyödyntää omia resursseja.

Pauliina Seppälä 
on yksi muun muassa Siivouspäivän ja Nappi naapurin taustalla toimivan Yhteismaa ry:n perustajista. Hän on myös osakkaana ja työntekijänä yhteisörahoituspalvelu Mesenaatti.me Oy:ssa. Seppälä valittiin Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi vuonna 2016.

Julkaistu

11.4.2017
Tags