Yrjönkatu 23:een valmistui vuonna 1908 kaksi asuinrakennusta, joita yhdistivät keskuskeittiö ja jokaiseen huoneistoon avautuva ruokahissi. Idea keskuskeittiöistä perheiden ruokataloutta helpottamaan rantautui Helsinkiin Amerikasta.

Katurakennuksen ja piharakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Lindgren & Steniuksen arkkitehti Gunnar Stenius vuonna 1907, ja asukkaat pääsivät muuttamaan taloon seuraavana vuonna.

Keskuskeittiö oli sijoitettu piharakennukseen, josta pääsi maanalaisen tunnelin kautta katurakennukseen. Porrashuoneiden vieressä oli ruokahissit, jotka avautuivat kaikkiin huoneistoihin.

Keskuskeittiöillä oli kulta-aikansa useammankin suomalaiskaupungin kerrostaloissa 1920-luvulla.  Ne olivat helpottamassa perheiden arkea, kun keskiluokan perheenäidit alkoivat työskennellä kodin ulkopuolella eikä kotiapulaista välttämättä enää perheissä ollut.


 

Pohjakerroksessa oli alun perin yksi myymäläpaikka Rakennuksessa on toiminut muun muassa Suomen vaatturien kangaskauppa, mattomyymälä Kamatto ja vaatemyymälä Nykymies sekä Nordiska konstförbundet – pohjoismaisten taiteilijayhdistysten  ja taiteilijoiden yhteistyöjärjestö.

Yrjönkatu 23:n naapuriin valmistui 1928 maamme ensimmäinen uimahalli. Samalla tontilla oli myös talo, jossa asui herra F. Ålander, säveltäjä Jean Sibeliuksen räätäli.

”Lieneeköhän hän vain hankkinut kankaat naapuritalossa Yrjönkatu 23:ssa sijainneesta Suomen vaatturien kangaskaupasta”, arvuutellaan Helsingin vanhoista kortteleista kertovassa kirjassa.

Porrashuone on taideteos

Katurakennuksen symmetrinen tiilijulkisivu edusti rakennuksen valmistuessa uudenaikaista tanskalaisvaikutteista arkkitehtuuria. Ikkunapuitteet, listat ja koristeelliset pinnat oli silloin maalattu puhtaan valkoisiksi.

Helsingin kaupunginmuseon on kartoittanut kaupungin porrashuoneita 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Yrjönkatu 23:n pääsisäänkäynnin porrashuone on arvotettu arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittäväksi kokonaistaideteokseksi, joka on säilynyt hyvin.

Rakennukseen tullaan kadulta suorakaiteen muotoiseen eteishalliin, jossa noustaan puoli kerrosta kohti porrashuonetta. Porras on kaksivartinen suora porras ja sen lepotason pitkä seinä loivasti kaareva.


 

Seinät on rapattu ja maalattu alaosasta vihreäksi ja yläosasta on vaaleaksi. Vihreän osuuden yläosaan on maalattu kookas ruusuköynnöstä esittävä boordi.

Katto on sileä ja valkoinen, eteishallissa hillitysti profiloitu kattolista. Portaikon askelmat ovat mosaiikkibetonia ja tasanteet moniväristä mosaiikkibetonilaattaa, jossa punaharmaata vinoruudutusta kehystää mustareunainen koristelaatta.

Hissin edustalla kerrostasanteen laajennuksessa lattialla on vaaleata klinkkeriä. Kaide on teräsrakenteinen pinnakaide. Lisäkoristeena on neliöteräksestä taivutettu lyyra-kiehkura. Kuilun etuseinä on ruostumatonta terästä. Peiliovet ovat uudet, ikkunat pääosin vanhat.

Osaksi Forumia

Kiinteistöstä tuli 1980-luvulla osa Forumin liikekeskusta, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Kari Hyvärinen, Kaarlo Leppänen & Jaakko Suihkonen. Muutostöiden yhteydessä katurakennus peruskorjattiin, ja piharakennus purettiin.

Yrjönkadulla Forum-korttelin vilkkaalla läpikulkupaikalla voi tänäänkin ihailla persoonallisia yksityiskohtia ja pitkän kulttuuriperinteen tuomaa arvokkuutta. Pasaasi, joka johtaa Yrjönkadulta Kukontorille, on osittain lasitettu ja siinä on pieni puromainen rakennelma: kokonaisuus palkittiin 1980-luvulla.

Pohjoismainen kauppakeskusyhdistys NCSC valitsi uutta ja vanhaa rakennuskantaa yhdistävän Kauppakeskus Forumin Pohjoismaiden parhaaksi toukokuussa 2017. Palkinto on jaettu yhdeksän kertaa. Ensimmäistä kertaa se tuli nyt Suomeen.

Kilpailuraati kiittää Forumin pitkäjänteisellä työllä kehitettyä brändiä. Raati kehuu myös uusimman, vuoden 2015 lopussa valmistuneen monivuotisen kunnostus- ja kehittämishankkeen selväpiirteistä strategiaa:

”Forum on nyt entistäkin vahvempi kohtaamaan tulevaisuuden haasteet, sillä se on samanaikaisesti onnistunut vaalimaan perinteitään ja arkkitehtuuriaan sekä laajentumaan ja kehittämään valikoimiaan.”

Talon tiedot:

  • Osoite: Yrjönkatu 23
  • Rakennusvuosi: 1908
  • Arkkitehti: Gunnar Stenius
  • Tyyli: tanskalaisvaikutteinen jugend
  • Kortteli: Kukko

 

Julkaistu

15.5.2017
Tags

Tutustu toimitilaan

Yrjönkatu 23 A, Helsinki, Kamppi
Yrjönkatu 23 A
4600m²

Yhteyshenkilö

Jarl Nyström
Asiakkuuspäällikkö