Pääkaupunkiseudulle on viime vuosina kaavoitettu toimistomaata kymmenien vuosien tarpeiksi ja rakennettu uutta toimistotilaa selvästi yli sen kysynnän. Ongelmalliseksi tämän kehityksen tekevät tyhjilleen jäävät vanhat toimistorakennukset ja samaan aikaan jatkuvasti kärjistyvä pula asunnoista.

Toimistorakentamisen keskittämisellä monia etuja

Pääkaupunkiseudulla oli vielä 2000-luvun alussa pulaa toimistotilasta. Tämän jälkeen alueelle on rakennettu toimistotilaa selvästi yli tämänhetkisen tarpeen. Koska sekä kaupunkirakenne että asukkaiden ja yritysten tarpeet muuttuvat jatkuvasti, ei kaavoitusratkaisujen tekeminen kymmenien vuosien tarvearvioihin perustuen tunnu järkevältä.

Kun toimistorakentamista ei liikekeskusrakentamisen tapaan koske tiukka sääntely, toimistomaata on kaavoitettu ja toimistokiinteistöjä rakennettu hajautetusti ympäri metropolialuetta. Vaikka ymmärrän tavoitteen vähentää työmatkaliikkumista viemällä työpaikat lähelle asuinalueita, en usko, että tämä olisi käytännössä toteutettavissa.

En peräänkuuluta sääntelyn lisäämistä, mutta toimistokiinteistöjen hajasijoittaminenkaan ei kokonaisuuden kannalta ole perusteltua. Mielestäni toimistorakentaminen tulisi keskittää vetovoimaisimmille alueille, joille sitten luotaisiin myös hyvät ja monipuoliset liikenneyhteydet ja palvelut. Leppävaara, Ruoholahti ja Aviapolis ovat erinomaisia esimerkkejä tämäntyyppisistä keskittymistä.

Toimistotilaa tyhjillään – asuntoja kaivataan

Uudet toimistorakennukset ovat löytäneet käyttäjänsä, mutta ylitarjontatilanteessa vanhaa toimistotilaa on jäänyt runsaasti tyhjilleen. Kun pääkaupunkiseudulla on samanaikaisesti huutava pula asunnoista, herää kysymys, voisiko toimistorakennuksia muuttaa asuinkäyttöön tai rakentaa niiden tilalle kokonaan uusia asuinrakennuksia.

Tällaisten kaavamuutosten läpivieminen on kuitenkin osoittautunut hankalaksi, ja niitä onkin toteutettu vain vähän. Hyvä esimerkki onnistuneesta kaavamuutoksesta löytyy Lauttasaaresta, jonka eteläkärjen vanha, hiipumassa oleva toimistoalue on herännyt uuteen eloon asuinkäytössä. Uskon että monista tämäntyyppisistä toimistoalueista saataisiin kaavoitusta muuttamalla toimivia ja eläviä asuinalueita, ja siksi toivonkin enemmän joustavuutta kaavamuutoksiin.

Pääkaupunkiseudun kaavoitusratkaisuja tehtäessä on otettava huomioon myös se, että Länsimetron valmistumisesta huolimatta yksityisautoilun liikennemäärät tuskin vähenevät tulevina vuosikymmeninä. Toimistorakentamisen keskittäminen mahdollistaa toimivien liikenneyhteyksien suunnittelun ja toteuttamisen niin julkisia liikennevälineitä käyttäville, yksityisautoilijoille kuin lenkkeillen tai pyöräillen työmatkojaan taittavillekin.

Kari Inkinen
Spondan toimitusjohtaja

Julkaistu

6.5.2013
Tags