Kotoinen Itämeremme on maailman saastunein meri. Sponda lahjoittaa jouluavustusrahat Itämeren suojeluun ja toivoo muitakin yrityksiä mukaan luonnonsuojelutalkoisiin.

Itämeren metalli- ja myrkkypitoisuudet ovat korkeammat kuin missään muussa meressä. Rehevöityminen on vakava ympäristöongelma erityisesti Suomelle tärkeällä Suomenlahdella. Kaupunkien, teollisuuden ja maatalouden jätevesien fosfori- ja typpipäästöt ruokkivat levien ja suurvesikasvien kasvua. Sinilevien kannalta fosfori on avainasemassa – se on levien ”herkkuruokaa”.

”Fosfori lisää erityisesti myrkyllisen sinilevän määrää, eikä meressä voi uida. Samea vesi ja limaiset rannat eivät nekään houkuttele virkistäytymään”, kuvailee John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -hankkeista vastaava johtaja Marjukka Porvari.

Itämeren saastumisen seuraukset vaikuttavat viimekädessä asukkaisiin, matkailijoihin ja yrittäjiin, sanoo Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari.

Leväpuuroa ja kalakantojen muutoksia rehevöitymisen takia

Rehevöitymisen seurauksiin lukeutuu myös Itämeren pohja-alueiden hapettomuus, mikä saa alkunsa pienlevien eli kasviplanktonin runsaasta kasvusta pintavesissä. Kuollut kasviplankton vajoaa merenpohjaan. Planktonin hajotessa pohjasta kuluu happea ja hajotusprosessi alkaa tuottaa pohjaeliöstön tappavaa rikkivetyä. Pohjaan varastoitunut fosfori aktivoituu ja vauhdittaa osaltaan sinilevän kasvua.

Muutokset näkyvät konkreettisesti siinäkin, mitä kalastajat tuovat ruokapöytään. Lajisto muuttuu.

”Esimerkiksi Saaristomeren kampelakannat ovat romahtaneet. Meidänkin kesämökkivesillämme arvokalat ovat vähentyneet ja särkikalat lisääntyneet”, Porvari kertoo.

Viime kädessä rehevöitymisen seuraukset ulottuvat asukkaisiin, matkailijoihin ja yrittäjiin.

Fosfori pois jätevesistä Spondan joululahjoituksen avulla

Spondan tämänvuotiset joulutervehdysrahat kirjaimellisesti laskeutuvat Itämereen. Lahjoituksella estetään meren rehevöitymistä puhdistamalla jätevesiä fosforista. Vertausta käyttäen peräti 50 000 kiloa sinilevää jää kasvamatta, ja voimme uida kirkkaammassa Itämeressä.

Spondan ympäristövastuupäällikkö Hannamari Koivulan mukaan on yhtiön arvojen ja strategian mukaista toimia puhtaan ympäristön puolesta. Ympäristövastuu on yksi Spondan strategisista painotuksista, joten yritys on jo useina vuosina lahjoittanut joulutervehdysrahat ympäristönsuojelutyöhön.

”Haluamme suojella meille suomalaisille ja Spondan toiminnalle läheistä Itämerta. Kotimeremme on herkkä ja rehevöitynyt, eikä tilannetta helpota, että Itämeren käyttö on erittäin vilkasta. Vaikka meren tila on parantunut pitkäjänteisellä suojelutyöllä, paljon täytyy vielä tehdä. Sponda haluaa olla työssä mukana”, Koivula sanoo.

Suomalainen John Nurmisen säätiö kanavoi lahjoituksen Kingiseppin projektiin ensi vuonna. Säätiö ja Kingiseppin vesilaitos käynnistävät tehostetun fosforinpoiston Kingiseppin puhdistamolla Luoteis-Venäjällä, lähellä Viron rajaa ensi vuonna. Säätiö rahoittaa ja hankkii puhdistuksessa tarvittavat laitteet.

”50 000 asukkaan Kingisepp on yksi suurimmista Leningradin alueen jäljellä olevista Itämeren kuormittajista. Olemme jo tehneet vastaavat hankkeet Pietarissa, Hatsinassa ja Viipurissa”, Porvari kertoo.

Rehevöitymistä ehkäistään puhdistamalla jätevesiä fosforista. Kuvassa Brestin jätevedenpuhdistamo Valko-Venäjältä.

Yhteisvastuu tuo tuloksia Itämeren suojelussa

Ongelmista ja luonnolle ominaisesta hitaasta korjautumisesta huolimatta ilmassa on paljon toiveikkuutta.

”Suomenlahden ravinnekuormasta on muutamassa vuodessa hävinnyt 75 prosenttia projektiemme ansiosta. Saavutus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen”, Porvari sanoo.

Suomen läntisillä merialueilla edetään hitaammin, koska Itämeren pääallas puskee sinne aina välillä hapetonta ja fosforipitoista vettä. Kaliningradin tuore uutinen vaikuttaa pääaltaalla myönteisesti.

Porvari kirjoitti John Nurmisen säätiön blogissa näin: ”Nyt Itämeren suojelun kauan odotettu ihme on viimein tapahtunut, ja Kaliningradin puhdistamolla puhdistetaan jätevesiä Itämeren suojelukomission suositusten mukaisesti. Itämeren happikatoinen pääallas kiittää, ja sitä kautta meidän oma merialueemme, johon myös pääaltaalta tulevat vedet työntävät ravinteita.”

Koivula liittyy iloitsijoiden joukkoon.

”Itämeren suojelutyössä tapahtuu onnistumisia, jotka eivät olisi mahdollisia ilman aktiivisia toimijoita. Toivomme, että muutkin yritykset ja ihmiset osallistuvat. Kannetaan yhdessä vastuuta siitä, että tulevat sukupolvet saavat nauttia Itämerestä.”

Fosfori lisää erityisesti myrkyllisen sinilevän määrää, eikä meressä voi uida. Samea vesi ja limaiset rannat eivät nekään houkuttele virkistäytymään.

Lue lisää ja lahjoita Itämeren suojeluun:

Kansalaiset: https://www.puhdasmeri.fi/

Yritykset: http://www.johnnurmisensaatio.fi/tue-toimintaa/

Julkaistu

12.12.2016
Tags