Pieni Roobertinkatu 9 oli valmistuessaan 1950-luvulla huippumoderni liiketila. Nyt siitä tulee luovan ja verkostoituneen cowork-yhteisön kotipesä.

Pieni Roobertinkatu 9:n kiinteistö valmistui vuonna 1959 keskelle kiihkeää talouskasvua ja suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin kultakautta. Helsingin Kaartinkaupungissa sijaitseva rakennus oli alkujaan Helsingin Puhelinyhdistyksen liiketila.

Uudenaikaisena puhelinkeskuksena palvellut kiinteistö edustaa selkeälinjaista ja huoliteltua 50-lukulaisuutta. Sen naapureina ovat muun muassa 1800-luvun loppupuoliskolla valmistuneet jugendtyyliset rakennukset.

Pieni Roobertinkatu 9 kuuluu kulttuurihistoriallisesti merkittävään Miekkakalan kortteliin. Kiinteistön läheisyydessä Ludviginkadulla sijaitsee muun muassa Helsingin Sanomien entinen pääkonttori.

Rakennus on kuvassa pian valmistumisensa jälkeen.

Rakennuksen valmistumisen aikaan 1950-luvulla Suomen talouden kasvuvauhti oli ripeä. Helsingin Puhelinyhdistyksen asiakasmäärä lisääntyi vauhdilla, ja 1960-luvun aikana HPY:n puhelinverkon liittymien määrä kaksinkertaistui aiemmasta.

HPY oli hankkinut Pieni Roobertinkatu 9:n tontin tulevia laajennustarpeita ajatellen jo vuonna 1939. Tontilla sijaitsi aiemmin puutalo, joka purettiin sodan jälkeen rakennustöiden tieltä.

Tontilla sijaitsi aiemmin puutalo. Kuva on 1930-luvulta.

Funktionalismia ja modernia puhelintekniikkaa

Pieni Roobertinkatu 9 poikkesi valmistuttuaan suuresti ympäristöstään niin modernin ulkokuorensa kuin puhelinteknologiansa ansiosta. Rakennukseen sijoitettiin puhelinkeskustilat 20 000 asiakkaan numeroita varten, ja sen maanalaisissa kerroksissa oli teknisiä laitteita.

Talossa oli ajan toimistorakennuksille tyypillinen rasterijulkisivu, jossa ikkunat ja ulkoseinälevyt kiinnitettiin ohuiden metalliprofiilien muodostaman kehikon varaan. Rasterijulkisivun ohella kiinteistöä koristivat myös funktionalistiset nauhaikkunat.

Nauhaikkunat ja rasterijulkisivu ovat tyypillistä 1950-luvun arkkitehtuuria.

Rakennuksessa on kuusi kerrosta sekä kaksi kellarikerrosta. Rakennus on tilavuudeltaan 19 000 kuutiometriä, ja siitä 10 000 kuutiometriä sijaitsee katutason alapuolella. Kiinteistöön on tehty runsaasti muutostöitä sen tähänastisen elinkaaren aikana, mutta alkuperäinen julkisivu on pyritty säilyttämään.

Toimistorakennuksen suunnitteli arkkitehti Kurt Simberg avustajiensa Karl-Erik Hagnerin ja Per-Mauritz Ålanderin kanssa. Simberg oli palkittu suomalaisarkkitehti, joka suunnitteli pääasiassa teollisuus- ja liikerakennuksia. Yksi hänen tunnetuimmista suunnittelutöistään on Svenska Handelshögskolan eli Hanken Runeberginkadun ja Arkadiankadun kulmassa.

Täydellinen muodonmuutos

Pieni Roobertinkatu 9 siirtyi Spondan omistukseen vuonna 2005. Toimistotilat olivat sen jälkeen pitkään vuokrattuina Syöpäjärjestöille, ja kellarikerroksen tilat ovat edelleen HPY:n seuraajan eli Elisa Oyj:n käytössä.

Nyt Spondan rakennuksesta tulee freelancereiden ja pienyritysten yhteisöllinen toimitila, joka saa nimen Mothership of Work. Uudenlainen cowork-konsepti tuo muutoksia kiinteistön ilmeeseen ja designiin. Saneeraustyöt ovat parhaillaan käynnissä.

”Uudenlaisessa työyhteisökonseptissa yhdistyvät asiakkaan kannalta helppous ja joustavuus sekä pitkälle viety design niin tilojen kuin palveluidenkin osalta. Työn ja työympäristöjen konseptointi on uutta Spondan liiketoiminnassa mutta myös koko Suomen kiinteistömarkkinassa”, toteaa Spondan asiakkuuspäällikkö Tiia-Maria Koivusaari.

Teksti: Nina Garlo-Melkas

Julkaistu

10.9.2015
Tags

Tutustu toimitilaan

Pieni Roobertinkatu 9
2240m²