Sponda aloitti ensimmäisenä isona kiinteistönomistajana kuluttajapakkausmuovien ja kartonkipakkausten keräyksen toimistokohteissaan keväällä 2019. Vuokralaisyritysten keräämästä sekajätteestä menee parhaimmillaan jopa 80 % kierrätykseen.

Yksi keräykseen osallistuvista toimistotaloista on Helsingin keskustassa sijaitseva Dianapuiston kiinteistö. Kuluttajapakkausmuovien ja kartonkipakkausten keräys käynnistyi kohteessa – kuten Spondan muissakin kiinteistöissä – yritysten yhteisellä lajitteluopastuksella.

Lajittelu tapatuu useimmiten henkilöstön taukotiloissa.

Tilaisuutta isännöi Spondan kumppanina toimiva ympäristökoordinaattori, joka esitteli yrityksille kiinteistön lajittelutilat sekä neuvoi yrityksiä kierrätyksen aloittamisessa.

Muovijätteen määrä yllättää yritykset

Lassila & Tikanojan ympäristökoordinaattorin Kimmo Heikkisen mukaan yritysten tyypilliset kysymykset liittyvät aloitusvaiheessa usein siihen, minkälaista muovia kierrätykseen saa laittaa ja kuinka puhtaita jätteiden tulee olla.

Ympäristökoordinaattori Kimmo Heikkisen mukaan kiinteistön omistajalla on merkittävä rooli kierrätyksen mahdollistajana ja vuokralaisten vaikutusmahdollisuuksien avaajana.

”Usein hämmästytään siitä, kuinka paljon muovijätettä syntyy. On tyypillistä, että toimiston iso energiajäteastia korvataan pian kahdella suurella kartongeille ja muovipakkauksille tarkoitetulla astialla sekä pienellä energiajäteastialla”, Heikkinen kertoo.

Spondan vastuullisuuspäällikkö Pirkko Airaksisen mukaan vuokralaisyritykset ovat ottaneet uuden kierrätysmahdollisuuden innostuneesti vastaan.

Kartongin keräykseen laitetaan muun muassa puhtaat maito- ja mehutölkit, paperipussit, elintarvikepakkaukset, keksipaketit ja kertakäyttöastiat. Kuluttajapakkausmuovin keräykseen muoviset elintarvikepakkaukset sekä muovipussit ja -kääreet.   

”Yritykset ovat vastuullisuusasioissa yhä valveutuneempia ja kaipaavat toimintamalleja, joilla pääsevät vaikuttamaan ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen. Tutkimustemme mukaan asiakkaamme arvostavat kiinteistön vastuullisuudessa eniten juuri toimivaa jätehuoltoa”, Airaksinen sanoo.

Keräys laajenee koko Suomeen

Sponda haluaa parantaa muovin ja kartongin keräyksellä kiinteistöjen materiaalitehokkuutta, niin että sekajätteestä yhä pienempi määrä menisi poltettavaksi. Isommassa mittakaavassa tavoitteena on luoda alalle uusia kestäviä toimintamalleja ja edistää kiertotaloutta.

Kiinteistön omistajan jalkauttamat toimintatavat laajenevat usein myös työpaikan ulkopuolelle. Työntekijät voivat ryhtyä suosimaan kierrätettäviä pakkauksia valmistavia lounaspaikkoja tai aloittavat lajittelun myös kotona.

”Olemme pystyneet nostamaan kierrätysastettamme joka vuosi – viime vuonna se nousi peräti 5 prosenttia, nykyiseen 53 prosenttiin. Tavoitteemme on nostaa kierrätysaste 58 prosenttiin ja kauppakeskuksissa 67 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä”, Airaksinen kertoo.

Pääkaupunkiseudun kiinteistöissä aloitettu kuluttajapakkausmuovin ja kartonkipakkausten keräys on tarkoitus laajentaa myöhemmin kaikkiin Suomen toimistokiinteistöihin.

Koko organisaation voimin

Keräyksen aloittaminen tarkoitti Dianapuiston kiinteistössä toimiville yrityksille uusien toimintatapojen opettelua. Kuluttajapakkausmuovin ja kartongin lajittelu tapahtuu tyypillisesti henkilöstön taukotiloissa, joten keittiöiden ilmoitustauluille ilmaantui ympäristökoordinaattorin välittämiä lajitteluohjeita ja roskakoreihin toimintaa ohjaavia opastarroja.

"Lajittelu on kasvanut kotitalouksissa räjähdyksenomaisesti. Yrityksissä kasvun mahdollisuudet ovat vastaavat."

”Yrityksissä on saavutettu huimia tuloksia. Innokkaimmin kierrätystä harjoittavassa yrityksessä entisestä sekajätteestä menee kierrätettäväksi tällä hetkellä jopa 80 %, josta noin 50 % kartonkikeräykseen ja noin 30 % muovinkeräykseen”, ympäristökoordinaattori Heikkinen kiittelee.

”Muovi on arvokas raaka-aine, jonka uudiskäytöllä voidaan vähentää neitseellisen raaka-aineen tarvetta ja pienentää roskaantumisesta aiheutuvia haittoja”, Spondan Pirkko Airaksinen sanoo. 

Kun kaikkien yritysten kierrättämä jätemäärä lasketaan yhteen, saadaan koko kiinteistölle oma kierrätysaste ja jätehuollon hiilijalanjälki. Tietoa analysoimalla ja eri kiinteistöjä vertailemalla voidaan Heikkisen mukaan tunnistaa kehityskohteita ja tehostaa toimintaa myös laajemmassa mittakaavassa.

"Toimistokohteissa vuokralaisten ja henkilöstön vaihtuvuus voi olla suurta, joten opastuksen jatkuvuus on tärkeää.”

”Kuluttajamuovipakkausten lajittelu on kasvanut räjähdysmäisesti kotitalouksissa viime vuoden aikana ja yrityksissä kasvun mahdollisuudet ovat vastaavat. On hienoa, että Sponda on lähtenyt ajamaan edelläkävijänä kiertotalouden toimintamalleja myös toimistokiinteistöihin”, Heikkinen sanoo.

Onnistuminen vaatii yhteistyötä

Heikkisen mukaan yritysten toimitiloissa syntyvien kuluttajamuovien kierrätystä on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa koskemaan myös liiketoiminnassa syntyviä yritysmuovipakkauksia.

Spondan kiinteistöjen extranet-palvelusta voidaan seurata kiinteistön energian- ja vedenkulutusta. Pian vuokralaisyritykset pääsevät seuraamaan palvelusta myös oman kiinteistön kierrätysastetta ja jätehuollon hiilijalanjäljen suuruutta. 

”Itse asiassa teemme tässäkin Spondan kanssa jo uraauurtavaa työtä. Olemme edistäneet kauppakeskuksissa muovinkierrätystä tehostamalla kirkkaiden kalvomuovien lajittelua. Spondan kohteissa kerätyn kirkkaan kalvomuovin keräysmäärät yli kaksinkertaistuivat vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna.”

Kierrätysasteen nostaminen ja uusien kierrätystapojen omaksuminen vaativat monen eri toimijan yhteistyötä. Heikkinen korostaa myös viestinnän ja yhteydenpidon merkitystä.

Kierrätysasteen nostaminen vaatii monen eri toimijan välistä yhteistyötä. Siivoojat kuljettavat yritysten lajittelemat roskat kiinteistön jätehuoneeseen ja huolehtivat, että jätteet menevät oikeisiin astioihin. 

”Tiedonkulku kaikille kiinteistössä toimiville tahoille – vuokralaisille, siivousliikkeelle, kiinteistöhuollolle ja jätehuollolle – on keskeinen osa onnistuneessa lajittelussa. Toimisto- ja kauppakeskuskohteissa myös vuokralaisten ja henkilökunnan vaihtuvuus on usein suurta, joten opastuksen jatkuvuus on tärkeää.”

 

Sponda luo alalle uusia toimintamalleja

  • Mitä: Sponda aloitti kuluttajamuovi- ja kartonkipakkausten lajittelun pääkaupunkiseudun toimistokohteissa keväällä 2019. Lajittelu koskee etenkin henkilökunnan taukotiloja, joissa esimerkiksi eväspakkauksista valtaosa on lajiteltavissa muovi- tai kartonkikeräykseen.
  • Miksi: Tavoitteena on edistää materiaalien kierrätystä ja vähentää poltettavan jätteen määrää – sekä tarjota vuokralaisille apua vastuullisten toimintamallien jalkauttamiseen. Kerätyistä kuluttajamuovipakkauksista valmistetaan raaka-ainetta muoviteollisuuden käyttöön.
  • Mitä seuraavaksi: Sponda haluaa luoda toiminnallaan alalle uusia kestäviä toimintamalleja ja edistää kiertotaloutta. Seuraava askel on laajentaa muovi- ja kartonkipakkausten keräys kaikkiin Suomen toimistokiinteistöihin ja kehittää kierrätystä.
  • Millä volyymilla: Spondan toimistotiloissa työskentelee päivittäin noin 35 000 ihmistä ja kauppakeskuksissa asioi noin 95 000 asiakasta vuorokaudessa.

 

Julkaistu

2.2.2020
Tags

Tutustu toimitilaan

Erottajankatu 7
3811m²

Yhteyshenkilö

Jarl Nyström
Asiakkuuspäällikkö