Spondalla on tärkeä rooli omistamiensa yli satavuotiaiden arvokiinteistöjen kulttuuriperinnön vaalijana. Syksyn aikana Spondan Legendat -kampanjassa nostetaan kukin 13 talosta tarinoineen viikon ajaksi parrasvaloihin.

Spondan Legendat -kampanja avataan Helsinki Design Weekin avajaisten yhteydessä. Vanhojen arvokiinteistöjen asiantuntijana ja oppaana toimii Helsingin Arkkitehtuurimuseon tutkija Petteri Kummala.

”Helsingin keskustan arkkitehtuurikerrostumat ovat varsin ohuita, mutta merkittäviä. Spondan omistamien yli satavuotiaiden arvokiinteistöjen kaltaisia kohteita on melko vähän, ja ne voivat olla hyvinkin uniikkeja. Siksi niiden vaaliminen on tärkeää”, Kummala sanoo.
 


Sponda omistaa Helsingin keskustassa kaikkiaan 13 yli 100-vuotiasta arvokiinteistöä, jotka on rakennettu vuosien 1870–1913 välisenä aikana. Jokaisella rakennuksella on oma tarinansa kerrottavana. Näitä tarinoita tuodaan nyt suuren yleisön tietoisuuteen Spondan Legendojen kautta”, kertoo markkinointi- ja brändipäällikkö Anita Riikonen Spondalta.

Syyskuun alusta itsenäisyyspäiväviikolle esitellään yksi arvokiinteistö viikossa: ensimmäiset kohteet ovat Koiton talo ja Fennian talo. Syksyn aikana on myös mahdollista osallistua Petteri Kummalan ohjaamille kävelykierroksille, joilla kurkistetaan myös talojen sisätiloihin, kuten näyttäviin porraskäytäviin ja niiden historiaan.

Taloilla on paljon kerrottavaa

Klassinen sanonta, että vanhat rakennukset ovat kansakunnan muisti saattaa kuulostaa tyhjältä latteudelta, jos sitä ei hieman avaa.

”Arkkitehtuuri liittyy niin laajasti ihmisenä olemisen perusteisiin, että tutkimalla sitä voidaan tarkastella muun muassa sitä, mitä on pidetty vaikkapa laadukkaana asumisena ja millaista työelämä on ollut ennen. Se taas kertoo paljon aikansa ihanteista, arvoista ja yhteiskunnasta”, Kummala kertoo.

Helsingin keskustan vanhoista rakennuksista moni oli rakennettu puusta, ja niitä tuhoutui muun muassa tulipaloissa. Sotien jälkeen vanhentuneita rakennuksia myös purettiin paljon.


”Toisen maailmansodan jälkeen ilmapiiri oli kehitysoptimistinen: ajateltiin, että vanhanaikaisiksi käyneet rakennukset piti purkaa pois ajanmukaisempien alta. 1960-70 -luvuilla näiden nyt yli satavuotiaiden kiinteistöjen vaalimiseen herättiin. Esimerkiksi Makkaratalon piti alun perin ulottua Aleksanterinkadulle asti, jolloin se olisi korvannut myös arvokkaan Hermeksen talon, mutta suunnitelmaa muutettiin ja hieno Hermes säilyi Aleksin katukuvassa”, Kummala kertoo.

Spondan omistamat keskustan arvokiinteistöt ovat nähneet paljon: esimerkiksi raittiusliike Koiton talo on ollut poliittisesti merkittävä tapahtumapaikka, ja Fennian talo on ollut 1900-luvun alun seuraelämän keskus.

Tasapainoilua vanhan ja nykyaikaisen välillä

Petteri Kummalan mukaan tällä hetkellä vanhojen kiinteistöjen suojelu on varsin hyvällä tolalla. Nyt uhan alla ovat enemmän modernia arkkitehtuuria edustavat rakennukset, joiden osalta käydään samantapaista linjanvetoa kuin yli satavuotiaista taloista 1960-70 -luvuilla: mikä on niin arvokasta, että sitä tulee suojella?

Esimerkiksi nykyisen kauppakeskus Citycenterin eli Makkaratalon betoniulokkeen säilyttämisestä käytiin kiivasta keskustelua, jonka päätteeksi talon autorampit päätettiin purkaa, mutta itse makkara säilyttää.

Vanhat kiinteistöt ovat haastavia kunnostaa, sillä ne eivät ole museoita, vaan esimerkiksi toimisto- ja asuinkäytössä, jolloin tiloja täytyy muokata nykyaikaisemmiksi ja käyttötarkoitukseensa sopiviksi.

Samalla täytyy kuitenkin huomioida, että uudet, usein energiatehokkaammat ratkaisut eivät hyppää vanhasta arkkitehtuurista liikaa silmille.

”Esimerkiksi ikkunoita on uusittu paremmin eristäviksi, jolloin vanhojen talojen ristikkoikkunat on saatettu vaihtaa yksiruutuisiksi. Talojen julkisivut on kuitenkin aikanaan suunniteltu kokonaisuuksiksi, joita ikkunoiden ristikot rytmittävät osaltaan, ja sittemmin joihinkin yksiruutuisiin ikkunoihin onkin lisätty ristikkokarmit ihan puhtaasti esteettisistä syistä”, Kummala mainitsee esimerkkinä.

Vanhojen talojen kunnostus on siis tasapainoilua vanhan ja nykyaikaisen välillä.

”Siksi on tärkeää, että kiinteistöjen omistajan puolelta löytyy asiantuntemusta ja osaamista”, Kummala toteaa.

Arvokiinteistöjen omistajana Sponda haluaa tallentaa ja siirtää rakennusten historiaa myös tuleville sukupolville. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostaminen ovat kulttuurihistorian vaalimista parhaimmillaan ja niissä tehdään yhteistyötä muun muassa Museoviraston kanssa.


Tervetuloa yleisökierroksille Spondan Legendoihin!

Yleisökierrokset ovat jo täynnä. Suunnittelemme keväälle 2018 uusia kierroksia.

Julkaistu

28.8.2017
Tags