Spondan yli satavuotiaita, legendaarisia kiinteistöjä esittelevät kävelykierrokset ovat olleet suosittuja. Kaikki yleisökierrokset tulivat nopeasti täyteen. Kierroksilla kuullaan tarinoita merkittävistä taloista ja Suomen historiasta, mutta myös jaetaan omia muistoja.

Perjantain kello viiden ruuhka on vilkkaimmillaan Helsingin keskustassa. Kaupunkilaiset kiiruhtavat kohti kotia, kauppaa ja illan rientoja.

legendat_kierros_600x400_5


Samaan aikaan parikymmenpäinen joukko kaupungin historiasta kiinnostuneita kulkee ensin Kampista Seurahuoneelle ja jatkaa sitten Kaivokatua pitkin kohti Fennian taloa.

legendat_kierros_600x400_3


Kyseessä on Spondan Legendat -niminen kävelykierros, jossa yleisölle esitellään Spondan omistamia yli satavuotiaita kiinteistöjä. Spondalla on tällaisia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kiinteistöjä kaikkiaan 13, joista Legendat-kierroksella tutustutaan tarkemmin neljään.

Kaikki syksyn kolme kierrosta täyttyivät nopeasti. Spondan markkinointi- ja brändipäällikkö Anita Riikosen mukaan halukkaita jäi jopa jonoon.

Muistelua ja dialogia

Myös Arkkitehtuurimuseon tutkija Petteri Kummala on huomannut, että kävelykierrokset ovat suosittuja.

“Ehkä ne ovat mukava tapa saada lisätietoa kotikaupungista tai tutustua uuteen paikkaan”, Legendat-kierroksia vetävä Kummala arvelee.

Kierroksella jaetaan paitsi tietoa, myös omia muistoja. Pitkään naimisissa ollut pariskunta muistelee ensitreffejään Koiton talon kulmalla. Erään toisen osallistujan äiti työskenteli 1930-luvulla tarjoilijana Seurahuoneella ja pääsi kaatamaan kahvia Marsalkka Mannerheimille tämän kabinetissa.

legendat_kierros_600x400_4


Kummala kuuntelee ihmisten tarinoita mielellään. Hän teki itse kesän aikana ison työn penkomalla kaikki mahdolliset lähteet Spondan omistamista vanhoista kiinteistöistä, mutta kaikkia anekdootteja ei voi perusteellisin tutkijakaan löytää.

“Tykkään tosi paljon siitä, että täällä syntyy dialogia”, Kummala sanoo.

Poliittista ja elokuvahistoriaa

Rautatientorilla kiireiset helsinkiläiset eivät juuri pysähdy katsomaan sivuilleen - puhumattakaan ylöspäin, mutta Kummala johdattaa joukkonsa Casino Helsingin eteen.

“Tämä oli kova poliittinen viesti”, Kummala kertoo vanhasta Fennian talosta, joka nousi keskeiselle paikalle ensimmäisten sortovuosien aikaan.

legendat_kierros_600x400_8


Ensinnäkin Fennia on Suomen latinankielinen nimi. Toiseksi vuonna 1899 valmistuneen hotellirakennuksen julkisivuun on hakattu eurooppalaisten pääkaupunkien nimiä, jotka Kummalan mukaan linkittävät Suomen nimenomaan länsieurooppalaiseen, ei venäläiseen, perintöön.

Fenniassa on jopa tehty suomalaista elokuvahistoriaa. Rakennuksen katolla kuvattiin Minna Canthin näytelmään perustuvaa Sylvi-elokuvaa vuonna 1911.

“Fennia on siis näytellyt roolia myös uuden taidemuodon kehittymisessä”, Kummala kertoo.

legendat_kierros_600x400_2


Kierrokselle osallistuvat Gunta Krumina ja Yki Hytönen kuuntelevat tarkkaan ja esittävät kysymyksiä Kummalalle. Hytönen on historoitsija ja työskennellyt tutkijana muun muassa Helsingin kaupungin kuva-arkistossa.

Tarinat tuovat uusia näkökulmia kaupunkiin

Pariskunta uskoo, että jatkossa he katsovat näitä historiallisia rakennuksia uusin silmin nyt, kun niiden historiaa ja tarinoita on näin elävästi avattu.

Krumina ja Hytönen arvostavat erityisesti sitä, että kierros mahdollistaa pääsyn sellaisiin taloihin, joihin ei yleensä pääse. He toivovat, että kiinteistöjen omistajat avaisivat enemmänkin omia talojaan kaupunkilaisille.

legendat_kierros_600x400_7

Samaa toivoo Kummala. Hän huomauttaa, että Helsingissä on myös paljon kiinnostavia moderneja rakennuksia - kuten vaikkapa tämä Makkaratalona tunnettu kiinteistö, jonka eteen kävelykierroksemme tällä erää päättyy.

Katso myös:

Tapio Liinoja esittelee Spondan Legendoja videoilla:

Julkaistu

15.9.2017
Tags