Olen etätyöskentelyn elävä malli näyteikkunassa.

Tikku on Helsingin keskeisimmällä paikalla.
Keskuskadun keskellä.

Olen istunut Tikussa vasta tunnin, mutta aikaansaannoksistani saa jo listan:

Olen viimeistellyt markkinointiviestinnän konseptin siitä maksavalle asiakkaalle.
Olen valmistellut iltapäivän presentaatiota.
Olen kommentoinut animaation kehitysvaihetta tuotantoyhtiölle.
Ja aloittanut tämän blogin.

Aika paljon. Siis.

Olisin voinut istua saman ajan myös toimistolla.
Onneksi kuitenkaan en istunut.

Siellä ei silmieni editse olisi kävellyt satoja erinäköisiä ihmisiä.

Persoonia.
Pieniä ja suuria.
Kiireisiä ja vetelehteviä.
Omituisia ja tavallisia.
Hahmoja, jotka inspiroivat kirjoittajaa.

Toimistolla istuminen ei ole useinkaan kovin inspiroivaa. Eikä siellä keskittymistä ole tehty kovinkaan helpoksi:

- Ehditkö?
- Viitsitkö?
- Olisiko sulla minuutti?

Juuri tämän päivän hommiin etätyö sopi.

Aina ei kuitenkaan ole näin.
Lähityöllekin on sijansa.
Mikään teknologia ei koskaan pysty täysin korvaamaan naamakkain istumista.

Mutta lähipäiviä tullaan kuitenkin tarvitsemaan vähemmän kuin etäpäiviä.
Päiviä, jolloin luovan työn tekijä voi avata mielensä ympäristössä, joka luo sille parhaat edellytykset.

Onkin selvää, että useilla aloilla tullaan puhumaan etäpäivien sijasta lähipäivistä poikkeuksina rutiineihin.
Ja näin se saa ollakin.

Etätyöskentelyn yleistymistä tukee myös ympäristövastuullisuus.
Miksi tuhlata aikaa ja energiaa ruuhkissa istumiseen, kun saman ajan voi käyttää tuottavaan työhön mieluisassa ympäristössä?

Etätyön yleistymistä tukee myös järki. Miksi vuokrata kaupungin keskustasta toimitiloja olemaan tyhjillään 70 % ajasta?
Mitä toimistotiloissa voisi tehdä silloin, kun niissä ei työskennellä?

Sitä pohdin.

Ja sitä, miksi ylläpitää tiloja kymmenille henkilölle, joista tulevaisuudessa vain murto-osan ensisijainen työpiste on toimistolla?
Lähipäivinä ei tarvita työhuoneita.
Lähipäivinä tarvitaan tiimitiloja.
Tiloja, jotka on suunniteltu ryhmädynamiikan ehdoilla.
Jossa toinen tiimiläinen ja hänen ajatuksensa ovat inspiraation lähde.

Anssi Järvinen
luova johtaja, Superson Oy
blogaaja, http://blogit.image.fi/anzionmukaan/

Julkaistu

14.9.2017