Istuimme hiljattain Champagnessa samppanjapullon äärellä ja minua pyydettiin DJ:nä valitsemaan musiikkia viihtymisen taustalle. Laitoin soimaan vanhaa big band -jazzia ja seurueen iäkkäin jäsen huokasi ääneen: ”Ah, aina kun Frank Sinatra laulaa, tekee mieli juoda ja kilistellä maljoja.”

Niin, musiikki herättää vahvoja tunteita, vapauttaa feromoneja ja saa meidät iloisiksi, mutta ennen kaikkea se virittää meidät tiettyyn tunnelmaan jopa tahtomattamme. Oikeanlainen musiikki voi parantaa urheilusuorituksia, oppimiskykyä ja työtehoa. Ja silti sitä hyödynnetään yrityksissä todella vähän.

Kuinka monesti olenkaan syönyt huippu­ravintolassa, jossa ei ole mietitty äänisuunnittelua: kokemus on viritetty huippuunsa kaikille muille aisteille paitsi yhdelle.

Sama pätee tunnelmaan. Tunnelman luominen – niin musiikin, kuin muidenkin keinojen avulla – jätetään liian usein huomiotta. Tuote voi olla kunnossa, puitteet ja sisältö teknisesti kunnossa, mutta jos tunnelma puuttuu tai fiilis on väärä, ei homma silti kanna.

Miksi Slush onnistuu haalimaan marraskuiseen Helsinkiin niin uskomattoman monipuolisen kaartin yritysmaailman huipulta?

Miksi Kyrö Distilleryn Napue-ginistä muodostui Suomen uusi epävirallinen kansallisjuoma?

Miksi suomalainen IT-yritys Futurice valittiin kaksi kertaa peräkkäin Euroopan parhaaksi työpaikaksi?

Sattumaako? Tuskin, sillä kaikki ne ovat panostaneet huomattavasti vertaisryhmäänsä enemmän tunnelmaan. Parhaat yritykset ovat ymmärtäneet, että oikea tunnelma saa ihmiset paitsi viihtymään ja voimaan hyvin, myös palaamaan, sitoutumaan ja kertomaan kavereilleen.

Vielä tärkeämpää (ja vielä alihyödynnetympää) tunnelman merkityksen sisäistäminen on alueiden ja kaupunkien suunnittelussa. Tunnelmaan panostaminen kaupungissa luo paitsi hyvinvointia asukkaille, myös houkuttelee huippuosaajia – alansa parhaat työntekijätkin hakeutuvat yrityksiin, joissa tunnelma on kunnossa.

Tunnelman pitäisi siis nousta korkeammalle jokaisen huipulle pyrkivän kaupungin ja yrityksen prioriteettilistalla.

Miksi näin ei vielä ole? No, valitettavasti tunnelman luominen on harvoin yritysten tai julkisen sektorin ydinosaamisaluetta.

Siksi kannattaakin pyytää apua tunnelman ammattilaisilta.

Timo Santala on konseptisuunnittelija, luova konsultti ja kaupunkikulttuurin tekijä. Hän on We Love Helsingin toiminnanjohtaja, yksi Ravintola­päivän perustajista, ja toiminut myös Helsingin ruokakulttuuristrategina.

Julkaistu

24.10.2017