Työpöytä tunnistaa käyttäjänsä ja mukauttaa ergonomian juuri hänelle sopivaksi. Torkkunurkassa voi työvirettään terästää päiväunin. Materiaalit ovat kierrätettäviä ja muuntuvat uusiksi jätettä jättämättä. Joillekin toimistoille totta jo nyt mutta vielä useammalle tulevaa.

”On tärkeää pysähtyä miettimään, mitä ihmiset tekevät työpäivän aikana. On täydellistä keskittymistä vaativaa yksin tehtävää työtä, mutta myös sellaisia tehtäviä, joiden kanssa työskennellään kollegoiden kanssa. Ryhmätyö voi olla neuvottelutyöskentelyä tai luovempaa yhdessäoloa, jossa istutaan vapaammin", kuvailee työympäristön suunnittelua Minna Andersson, Martelan markkinointi- ja vastuullisuuspäällikkö.

Työ jaksottuu eri tavoin. Muutaman tunnin voi viettää sohvalla ideoimassa – tai vaikka tehotorkulla. Sitten on vuorossa seisova palaveri, jonka jälkeen tarvitaan hiljaista tilaa työskennellä.

”Kun lähdetään suunnittelemaan toimitilojen sisustusta, on ensin mietittävä työrooleja. Minkälaista työtä ihmiset oikeastaan tekevät? Toimitilaratkaisut ovat vieneet tasa-arvoisempaan suuntaan. Isojenkin pörssiyhtiöiden johtajat sukkuloivat monitoimitiloissa muiden työntekijöiden tavoin”, painottaa Isku Interiorin aluejohtaja Tiina Laisi-Puheloinen.

Monitoimitila muuntuu yksityisyyteen ja yhteisöllisyyteen.

”Ennen työstä 30 prosenttia tehtiin yhdessä ja 70 prosenttia yksin. Suhde on kääntymässä. Kymmenen vuoden kuluttua 70 prosenttia tekemisestä on ennusteiden mukaan yhteistyötä”, toteaa Kinnarpsin toimitusjohtaja Henrik Slotte.

Uutta työkulttuuria

Toimitilamurros tarjoaa mahdollisuuden suureen kulttuurimuutoksen. Laisi-Puheloinen toteaa tämän edellyttävän sitä, että uudistus toteutetaan kunnolla ja että muutoksella on toimitusjohtajan tai talousjohtajan tuki. Johto vastaa viime kädessä tehokkuudesta ja euroista.

Millainen sitten on työkulttuurin murrosta eteenpäin vievä konttori? Laisi-Puheloinen palaa jälleen tilojen monikäyttöisyyteen ja muuntuvuuteen.

”Myös kodinomaisuus korostuu. Halutaan, että ihmisillä on mukava olla. Toimistoihin tulevat kodeista tutut pehmeät muodot kulmasohvineen”, Laisi-Puheloinen sanoo.

Myös ergonomia nousee vahvasti esille. Moderni työnantaja hankkii nykyisin koko henkilöstölleen sähkösäädettävät työpöydät.

”Niiden hintaero perinteisiin pöytiin verrattuna on niin pieni, että se kuittaantuu jo muutaman niska-hartiakipujen aiheuttaman sairausloman välttämisellä”, Laisi-Puheloinen huomauttaa.

Hän ennakoi, että monitoimitilat vähentävät neliöiden tarvetta. Yhtä ihmistä kohti on perinteisemmissä konttoreissa ollut keskimäärin 15–25 neliömetriä tilaa. Nyt voisi pohtia, olisiko 10 neliömetriä riittävä.

Pöydän säädöt älysovelluksella

Martelan Minna Andersson korostaa suunnittelemattomien kohtaamisten merkitystä.

”Tarvitaan paljon tilaa satunnaisille kohtaamisille ja ajatustenvaihdolle. Sohvaryhmiin tai seisomapöytien ääreen on helppo jäädä hetkeksi keskustelemaan. Tieto kulkee, työhyvinvointi paranee ja työ tehostuu”, Andersson luettelee.

Tulevaisuudessa tekniikka on kiinteä osa kalusteita.

”Meillä on esimerkiksi työpöytä, joka tunnistaa ihmisen kulkukortista. Voin sitten itse kännykkäsovelluksella valita, haluanko työskennellä seisoen vai istuen. Pöytä säätyy juuri sopivaan korkeuteen. Se myös muistuttaa, että voisin seistä vähän enemmän, jos olen määritellyt sovellukseen seisomisen ja istumisen optimisuhteen.”

Pöydät kertovat myös käyttöasteesta. Jos jollakin osastolla on paljon tyhjiä työpisteitä ja toisella aina täyttä, siihen voidaan reagoida ja esimerkiksi siirtää työpisteitä sinne, missä niitä tarvitaan.

Interaktiivisuus kasvaa

Tulevaisuuden toimistokalusteissa on integroitua tekniikkaa, visioi Kinnarpsin Henrik Slotte. Mutta tekniikka on tehtävä ensin helpoksi ja laitteet toimimaan keskenään ongelmitta yhden napin painalluksella. Kukaan ei halua, että ensimmäinen varttitunti kokouksissa menee tekniikan herättelyyn.

Kestävän kehityksen periaatteet tulevat yhä tärkeämmiksi myös toimistokalusteissa. Tulevaisuudessa ne valmistuvat kierrätettävistä raaka-aineista.

”Jo nyt voimme käyttää akustisissa levyissä raaka-aineena oman tuotantomme kangasjätteitä ja kierrätysmuovipulloja. Näin syntyy A-luokan materiaalia uusiin seinäkkeisiin. Kaikki tuotteemme ovat sataprosenttisesti kierrätettävissä.”

Kierrätetyn materiaalin käyttö tuotannossa on kasvanut, samoin FSC-sertifioidun puun saatavuus. Sertifikaatti on osoitus vastuuntuntoisesta, luonnon ja ihmisen huomioon ottavasta metsien hoidosta. Slotten mukaan vie vielä aikaa, ennen kuin kaikki puiset tuotteet voidaan valmistaa sertifioiduista metsistä hankitusta raaka-aineesta.

Teksti: Marita Kokko

Julkaistu

20.11.2014
Tags