Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki varautuu kasvavan Helsingin tarpeisiin jopa 50–100 vuoden tähtäimellä.

Minkälaista Helsinkiä tulisi nyt rakentaa?

Lainaan kaupunginjohtaja Jussi Pajusta ja totean, että Fun & Functional on aika hyvä määritelmä siitä, minkälainen Helsingin pitäisi olla. Kaupungin pitää olla viihtyisä mutta toimia hyvin.

Erityisen tärkeää on pitää ydinkeskusta elävänä, sillä se luo mahdollisuuksia myös yritystoiminnalle.  On selviä merkkejä siitä, että muuttoliike ydinkeskustaan lisääntyy ja keskusta-alue laajenee.

On valitettavaa, että pääkaupunkiseudun kunnat joutuvat kilpailemaan suuryritysten pääkonttoreista ja verotuloista keskenään. Meidän pitäisi mieluummin kilpailla pääkonttoreista muiden pohjoismaisten pää-kaupunkien kanssa. Siksi nykyisten kuntien liittyminen yhteen metropolialueeksi olisi parempi ratkaisu kuin nykyinen monen kunnan kokonaisuus.

Helsingin pitäisi olla fun & functional eli viihtyisä mutta toimiva, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki.

Minkälaisia tarpeita pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelussa on?

Helsinki kasvaa koko ajan. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 täällä asuu jo 200 000 ihmistä enemmän kuin nyt. Jotta Helsinki selviäisi kasvusta, tarvitaan lisää asuntoja.

Pieni osa tarpeesta voidaan täyttää muuttamalla tyhjillään olevia teollisuus- ja toimitilakiinteistöjä asumiskäyttöön, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös täydennysrakentamista. Ilman uudisrakentamista asuntoOn syytä selvittää kaikki uudisrakentamisen mahdollisuudet. Ulosmenoteiden varrelle suunniteltuun bulevardirakentamiseen en kuitenkaan suhtaudu täysin varauksetta, sillä sen todelliset hyödyt ja kustannukset ovat vielä selvittämättä.jen hinnat nousevat niin koviksi, että kaupungin kehitys pysähtyy.

Helsingissä on keskusteltu myös tietulleista. Mitä mieltä olet niistä?

Suhtaudun niihin kriittisesti. Keskustaliikenteen vähentäminen ja päästöjen pienentäminen ruuhkamaksuilla kuulostavat ajatuksena hyvältä mutta voivat vaikuttaa valtion haluun osallistua seudun liikenneinvestointeihin. Lisäksi ruuhkamaksuihin kuluva raha on poissa muusta kulutuksesta.

Riskinä on myös, että järjestelmä luodaan alkuun alhaisilla maksuilla, mutta myöhemmin niitä nostetaan rajusti. Esimerkiksi Tukholmassa tuli tänä vuonna voimaan 75 prosentin korotus ruuhkamaksuihin.

Teksti: Johanna Hytönen

Julkaistu

5.5.2016
Tags